EU-komission kaavailema kasvupaketti seisoo ja kaatuu sen mukaan, löytyykö jäsenmaista houkuttelevia sijoituskohteita, sanoo EU-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.). Rahapula ei ole EU:n ongelma.
– Meillä on rahaa kuin roskaa. Euroopan keskuspankki pitää korkoa matalalla, joten se ja pankit antavat rahaa ihan riittävästi. Kyse on siitä onko meillä hyviä hankkeita, hän sanoo.
EU-komissio valmistelee 300 miljardin euron kasvupakettia unionin alueelle. Tästä kuitenkin vain 20 miljardia tulee EU:n kassasta ja loput yksityisiltä sijoittajilta. Tarkoitus on 15-kertaisella vivutuksella houkutella yksityistä rahaa hankkeisiin, jotka muuten eivät löytäisi rahoitusta.
Pietikäisen mukaan riskinä on, että jäsenmaat kaivavat naftaliinista erilaisia aluepoliittisia hankkeita ja hakevat niihin EU:n rahaa. Hän sanoo, että ne eivät välttämättä houkuttele yksityisiä sijoittajia, mikä tarkoittaa, että hankkeet kaatuvat.
EU-maat ovat jo tahoillaan keränneet toivomuslistoja. Pietikäisen mukaan tähän mennessä on löydetty 2 000 projektia, joihin aiotaan hakea EU-rahaa.
– Jos jäsenmaat kokoavat kaikki hankkeet, joita ne ovat toivoneet, kaikki lentokentät ja muut, niin laittaisitteko te niihin rahanne? Tässä uhkaa käydä niin kuin taannoiselle elvytyspaketille, jossa yksi tuki rautateitä, toinen hiilivoimaa ja kolmas tuulivoimaa, Pietikäinen toteaa.
Hänen mukaansa EU-rahat tulee käyttää yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin, kuten energian kantaverkkoihin ja nopeisiin laajakaistaverkkoihin. Nämäkään hankkeet eivät kiinnosta yksityisiä sijoittajia, ellei EU:n politiikka ole johdonmukaista.
– Investoisitteko te eläkerahanne hankkeisiin, jotka parantavat energiatehokkuutta 30 vuodessa, jos EU:n politiikasta ei ole varmuutta, Pietikäinen kysyy.
Hänen mukaansa EU:n täytyy säädellä energiamarkkinoita ennustettavalla tavalla.
– Jos viiden vuoden välein reivataan investointeihin vaikuttavia energiatehokkuustavoitteita, ei kukaan hullu pysty investoimaan.
