Työaika pitenee ja paikallista sopimista edistetään – näin yhteiskuntasopimus vaikuttaisi

Keskusjärjestöt ovat päässeet sopuun yhteiskuntasopimuksesta. Sopimusta kutsutaan myös kilpailukykysopimukseksi.

  • LKS 20160228 - Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen (vas.), Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoivat yhteiskuntasopimusneuvotteluiden tilanteesta yhteisessä tiedotustilaisuudessaan Helsingissä 28. helmikuuta 2016. Työmarkkinajärjestöt ovat edistyneet yhteiskuntasopimusneuvotteluissa, mutta ne eivät anna tarkkaa arviota neuvottelujen päättymisestä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

    Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen (vas.), Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

    ()

Keskusjärjestöt pääsivät sopuun yhteiskuntasopimuksesta maanantain vastaisena yönä. Työmarkkinajärjestöjen hallitusten ja maan hallituksen on nyt hyväksyttävä yhteiskuntasopimus. Sopimuksella vältettäisiin hallituksen kaavailemat niin kutsutut pakkolait, joilla heikennettäisiin työehtoja.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimus tukee samalla julkisen talouden sopeuttamista, selviää SAK:n julkaisemasta tiedotteesta.

Työ- ja virkaehtosopimusten jatkaminen

Palkat eivät nouse ensi vuonna lainkaan, jos sopimus menee läpi keskusjärjestöjen hallituksissa.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. Tässä yhteydessä työ- ja virkaehtosopimuksiin ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia.

Poikkeuksena ovat sovitut rakenteelliset muutokset ja paikallista sopimista koskevat sopimusmääräykset.

Rakenteelliset muutokset

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, elleivät osapuolet sovi muusta ajankohdasta.

Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.

Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee vuosina 2017–2019 päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Muutoksen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken.

Sosiaalivakuutus

Palkansaajien työeläkemaksua korotetaan ja työnantajien lasketaan 1,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017–2020. Vuoden 2021 jälkeen maksut jakautuvat puoliksi. Muutos koskee sekä julkista että yksityistä sektoria.

Työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu määrätään yhtä suuriksi vuoden 2018 maksusta alkaen. Näin työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,85 prosenttiyksikköä ja nostaa palkansaajan maksua saman verran.

Vuonna 2017 korotus on 0,45 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2018 korotus on 0,4 prosenttiyksikköä.

Työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan 0,94 prosenttiyksikköä vuodelle 2017, prosenttiyksikön vuodelle 2018, 1,04 prosenttiyksikköä vuodelle 2019 ja 0,58 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 eteenpäin pysyvästi.

Tämä rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille tulevilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä heikennyksillä sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla.

Paikallinen sopiminen

Keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksissa tulee edistää paikallista sopimista ja parantaa siinä yhteydessä henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä. Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että työehtosopimusosapuolet neuvottelevat siitä, miten paikallisen sopimisen edellytyksiä voidaan lisätä alakohtaisissa työehtosopimuksissa ja ottavat työehtosopimuksiinsa määräykset seuraavista paikalliseen sopimiseen liittyvistä asioista ottaen huomioon alakohtaiset tarpeet ja edellytykset:

1. Selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen.

2. Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti

3. Paikallisen sopimuksen voimaantulo ilman liittotason hyväksyntää

4. Mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä.

Keskusjärjestöt esittävät, että toteutetaan ainoastaan seuraavat paikalliseen sopimiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset:

1. Kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskeva kielto tehdä paikallisia sopimuksia ja saatetaan järjestäytymättömät yritykset paikallisen sopimisen menettelytapojen ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset.

2. Kolmikantaisesti valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvien paikallisten sopimusten pätevyyttä, voimassaoloa, sisältöä, laajuutta, tulkintaa sekä niihin liittyviä suorituskanteita koskevat riidat ratkaistaan työtuomioistuimessa.

3. Työttömyys- ja palkkaturvan osalta tehdään tarvittavat lakimuutokset, jotta työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mukaan.

4. Laajennetaan YT-lain soveltamisalaa koskemaan myös sivuliikkeitä.

Muutosturva ja työterveyshuolto

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että hallituksen esitysluonnoksessa kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista olevat muutosturvaa koskevat ehdotukset valmistellaan uudestaan kolmikantaisesti ja että valmistelun yhteydessä esitysluonnokseen tehdään seuraavat työ- ja verolainsäädäntöä koskevat muutokset:

• soveltamisala rajataan sellaisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä työntekijöitä irtisanoviin työnantajiin, joilla on vähintään 30 työntekijää

• laajennetut oikeudet koskevat tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottuja työntekijöitä, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde irtisanovaan työnantajaan

• koulutuskorvauksen määrän tulee vastata työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä palkkaa

• tarpeellisen ja sopivan osaamisen kehittämisen arviointi ja hankinta säädetään viranomaisen tehtäväksi

• osaamista parantavat palvelut on mahdollista korvata vähintään vastaavan tasoisilla muilla järjestelyillä

• palvelua ei katsota irtisanotun työntekijän veronalaiseksi tuloksi

• tuotannollisella ja taloudellisilla syillä irtisanotulla työntekijällä on oikeus työterveyshuollon palveluihin kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä

• työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen liittyvien velvoitteiden laiminlyömisen sanktiona on yt-lain hyvityksen sijasta vahingonkorvaus

Yhteiskuntasopimuksen edellytyksenä on, että sillä korvataan hallituksen valmistelemat toimenpiteet, jotka koskevat helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi, sairausajan palkan ja lomarahan leikkaamista sekä pitkien vuosilomien lyhentämistä.

Samoin työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Sopimuksella pyritään edistämään paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että seuraava neuvottelukierros, joka alkaa syksyllä 2017, toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.