Paavo Väyrynen tulkitsee blogissaan historiaa Venäjää puolustavasta näkökulmasta. Hänen mukaansa ”Neuvostoliitto hajosi rauhanomaisesti ennen muuta sen vuoksi, että se tapahtui suurimman neuvostotasavallan, Venäjän, aloitteesta ja tahdosta.”
Väkivaltaa Venäjällä koettiin Väyrysen mukaan siksi, että ”osa sen alueella asuvista vähemmistökansallisuuksista ryhtyi tavoittelemaan itsenäisyyttä aseellisen toiminnan avulla”.
Entisten neuvostotasavaltojen alueella syntyneille aseellisille selkkauksille ja niitä seuranneille ”jäätyneille konflikteille” on Väyrysen mukaan ollut yhteistä se, että vähemmistöt ovat kokeneet asemansa ja jopa turvallisuutensa uhatuiksi”.
”Georgian hyökkäys”
Väyrysen mukaan Georgian ja Venäjän välinen vuoden 2008 sota syttyi, kun ”Georgia yritti 7.elokuuta alkaneella hyökkäyksellä palauttaa Etelä-Ossetian hallintaansa. Alueella olleet venäläisjoukot puolustautuivat, tekivät vastahyökkäyksen, miehittivät osan Georgiaa ja vetäytyivät myöhemmin Etelä-Ossetian puolelle”.
Väyrynen ei kuitenkaan mainitse, että elokuun ensimmäisenä päivänä osseetit tulittivat kranaateilla georgialaiskyliä ja että Georgian mukaan Etelä-Ossetiaan oli saapunut venäläisjoukkoja, jotka eivät olleet rauhanturvajoukkoja.
Väyrynen käy läpi myös Azerbaidžaniin kuuluvan Vuoristo-Karabahin jäätyneen konfliktin. Karabahin alueen selvä enemmistö on armenialaisia, jotka tukeutuivat irtautumispyrkimyksissään Azerbaidžanista niin ikään Venäjään sekä Armeniaan.
Moldovaan kuuluvan Transnistrian kriisi alkoi Väyrysen mukaan siksi, että ”Moldovassa hyväksyttiin kielilaki, jonka Transnistriassa asuvat venäläiset ja muut kansalliset vähemmistöt kokivat uhkaavan heidän asemaansa ja oikeuksiaan”. Tässäkin tapauksessa ”tukea” tuli maassa olleilta venäläisjoukoilta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Transnistria on käytännössä Venäjän vallan alainen alue.
Väyrysen mukaan Transnistria julistautui itsenäiseksi ja puolustautui Moldovan turvallisuusjoukkoja vastaan. Transnistrian ovat kuitenkin tunnustaneet ainoastaan muut jäätyneiden konfliktien alueet: Vuoristo-Karabah, Etelä-Ossetia sekä niin ikään Georgiasta itsenäiseksi julistautunut Abhasia.
Väyrysen mukaan samasta asiasta on kyse Ukrainan kriisissä.
”Venäläisvähemmistö koki Maidanin aukiolta käynnistyneen kumouksen uhkaksi omalle asemalleen ja turvallisuudelleen. Se ryhtyi puolustamaan oikeuksiaan ja pyrkimään jopa eroon Ukrainasta”, Väyrynen kirjoittaa.
Väyrysen mukaan Länsi-Ukrainassa ”venäläisiä suorastaan vihataan”. Hänen mukaansa Krimin niemimaalla ja suuressa osassa Itä-Ukrainaa venäläiset ovat enemmistönä, koska alueet ovat kuuluneet ”satojen vuosien ajan Venäjään”.
Väyrysen mukaan Ukrainan repi rikki ”geopoliittinen valtakilpailu”.
Hänen mielestään ulkovaltojen sitoutuminen konfliktien osapuoliin saattaa johtaa kylmän sodan muuttumiseen kuumaksi sodaksi.
Väyrysen mielestä Suomen ja Ranskan pitäisi nyt toimia yhdessä Euroopan rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi.
