– Kokonaisveroasteen nostaminen olisi iso virhe, ja siksi pitäisi painopisteen olla menosäästöissä, Olli Rehn sanoi talouslinjauksia käsittelevässä aamiaiskahvitilaisuudessa Helsingissä perjantaina.
Hänen mukaansa seuraavan vaalikauden sopeutustarve on 2–3 miljardia euroa olettaen, että talouden kasvu lähtee käyntiin. Hän totesi, että sopeutustarve kasvaa helposti 2–3-kertaiseksi, jos kasvua ei tule. Sopeutuksen Rehn hoitaisi puhtaasti menoleikkauksilla.
– Ensi vaiheessa on järkevää käyttää juustohöylää, joka on nopein ja järkevin tapa, Rehn sanoi.
Hän arvioi, että puolet menosopeutuksesta olisi hoidettavissa ”juustohöylällä” eli leikkaamalla tasaisesti kaikista valtion budjetin alakohdista. Esimerkkinä ”juustohöyläämisestä” hän mainitsi indeksietuuksien jäädyttämisen. Hän totesi sen olevan linjassa myös sen kanssa, jos palkkaratkaisuissa päästään sopuun siitä, että palkatkaan eivät juuri nouse. Puolustusmäärärahoihin hän ei kuitenkaan koskisi.
Rehn huomautti, että talouden sopeutuksen kannalta kaikkein tärkeintä on kuitenkin saada aikaan rakenteellisia uudistuksia.
Verotuksen puolella Rehn parantaisi kuluttajien ostovoimaa tuloverojen alennuksilla. Erityisesti ne olisi hänen mukaan kohdistettava nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä työtulovähennystä. Ansiotuloverojen kevennys olisi rahoitettavissa siirtämällä verotuksen painopistettä kulutuksen verottamiseen ja karsimalla verovähennyksiä.
Näin Suomi voisi välttää sanktiot
Olli Rehn arvioi, että Suomi saattaa jossain vaiheessa joutua Euroopan komission liian suurta rakenteellista alijäämää koskevaan menettelyyn. Silloin Suomen pitäisi tehdä komission kanssa sopimus rakenteellisista uudistuksista ja nopeammasta menosopeutuksesta, jotta Suomi pystyisi välttämään sanktiot.
Rehn arvioi, että jos Suomi välttää vielä tänä keväänä komission varoituksen liian suuresta rakenteellisesta alijäämästä, se on ”varmasti viimeinen kerta, kun Suomi pääsee kuin koira veräjästä”.
