– Monet EU-jäsenmaat ovat edelleen tilanteessa, jossa menoja on huomattavasti paljon enemmän kuin tuloja, lokakuun loppuun saakka talouskomissaarina toimiva Jyrki Katainen sanoo Verkkouutisten ja Nykypäivän haastattelussa.
– Se johtaa velan kasvuun, mikä taas johtaa siihen, että suurempi osan veronmaksajien maksamista veroista menee pankeille korkojen muodossa. Se ei ole kestävä kehitys.
Eurooppa on edelleen jakautunut taloudellisten ongelmiensa ja talouskasvun suhteen. Tilanne on osin kääntynyt päälaelleen. Osa Euroopan maista on kyennyt tekemään rakenteellisia uudistuksia ripeästi ja osa painii suhdanneongelman lisäksi kilpailukyvyn puutteen kanssa.
– Täällä puhutaan reformiosingoista. Ne maat, jotka ovat tehneet reformeja saavat siitä nyt osinkoa.
Esimerkkejä uudistusten suomia osinkoja nauttivista maista ovat entiset euromaiden kriisitukeen turvautuneet Espanja ja Irlanti. Viimeksi mainitussa maassa talouskasvu on voimakasta ja Espanjassakin talous kääntyi jo viime vuoden puolella kasvu-uralle. Myös Hollanti ja Britannia ovat tehneet taloudelliset uudistuksensa ripeästi ja ovat kasvu-uralla. Saksa hoiti rakenteet kuntoon jo 2000-luvun alussa ja jäljet näkyvät positiivisessa mielessä edelleen.
Suomessa iso osa rakenteellisista uudistuksista odottaa vielä toteuttamistaan, mutta huomattavasti suurempi huolenaihe on nyt Ranska. Valtiovarainministeri Michel Sapin varoitti keskiviikkona, että budjettivaje on ensi vuonna vain prosentin kymmenesosan tämänvuotista pienempi: 4,3 prosenttia, kun EU:n sallima raja olisi kolme prosenttia. Se ennustetaan saavutettavan vasta vuonna 2017.
– Kyllä ne todella huonoja lukuja ovat ja siinä mielessä pettymys, Katainen sanoo.
Vauhtia yksityiseltä sektorilta
Kataisen mukaan rakennereformit eri maissa ovat tämän syksyn ehdottomasti kuumin aihe.
– Euroopan talousongelmat ovat enemmän rakenteellisia ja kilpailukyvyn puutteesta johtuvia kuin kysyntäongelmia, Katainen huomauttaa.
Siitä syystä talouskomissaari ei halua, että elvytystä esitettäisiin keinoksi saattaa EU-jäsenmaita uuden kasvun uralle.
– Jos taloudet ovat epäkunnossa, elvyttäminen ei ole kestävää.
Sen sijaan EU:n nykyinen strategia perustuu yksityisen sektorin kasvun vauhdittamiseen. Sama ajattelumalli näkyy Euroopan keskuspankin toiminnassa. EKP aloittaa aiempaa laajemman rahapoliittisen elvytyksen, mutta ei osta valtioiden velkakirjoja.
Euroopan talousstrategia perustuu nyt siihen, että yksityisen sektorin lainanottohalukkuutta ja investointeja halutaan vauhdittaa kaikin keinoin.
Jyrki Kataisen ensimmäisiin tehtäviin kasvusta, työllisyydestä, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavana varapuheenjohtajana on laittaa liikkeelle massiivinen 300 miljardin euron kasvupaketti. Elvytyksen sijaan tämäkin paketti on tarkoitus ohjata reaalitalouteen parantamalla yksityisten yritysten rahoitusmahdollisuuksia.
– 300 miljardia euroa ei ole yhden tai kahden vuoden elvytysruiske, eli että veronmaksajat kaivaisivat kuvettaan ja se jaettaisiin sitten eri puolelle Eurooppaa hankkeisiin.
– Tarkoitus on sekä rahoitusta parantamalla että markkinoita vapauttamalla saada aikaan olosuhteet, jossa terveet hankkeet lähtevät liikkeelle, Katainen sanoo.
Euroopan unionin budjetin koko on 140 miljardia euroa. Siinä suhteessa 300 miljardin euron kasvupaketti on huomattavan suuri ponnistus. Rahat 300 miljardin euron investointihankkeeseen on tarkoitus kaivaa muun muassa Euroopan investointipankista, rahastoista, budjetista ja osittain yksityisiltä.
– Ehkä kaikkein vaikein ja suurimpia mahdollisuuksia tarjoava kokonaisuus on se, miten löydetään oikeat keinot, joilla voidaan sisämarkkinoita syventää ja kilpailua lisätä eri sektoreilla. Se on kaikkein tärkein asia.
* * *
Kommentti: Uusi organisaatio
Suomessa oppositio ja toimittajat naljailivat komission kokoonpanon selvittyä Jyrki Kataisen jääneen vaille salkkua. Komission uusi rakenne oli monille liian vaikea ymmärrettäväksi. Jean-Claude Juncker tuo uuteen komissioonsa uudenlaisen matriisirakenteen. Isoista hankkeista päätetään projektitiimeissä, joita Junckerin ”apulaisjohtajat” vetävät.
Muutos on merkittävä. Aiemmin yksittäisillä komissaareilla on ollut hyvin laaja valta jättää oma kädenjälkensä lainsäädäntötyöhön. Vaikka varapuheenjohtajat eivät Junckerin mukaan ”johda”, vaan ”ohjaavat” ja ”koordinoivat” muiden komissaarien työtä, varapuheenjohtajat pystyvät pitämään huolen siitä, että yksittäiset komissaarit toimivat yhteisesti sovittujen linjausten mukaisesti.
Tiedotusvälineissä ihmetystä herätti myös, miksi Saksa ei saanut digitaalitaloutta painavampaa salkkua. Huomiotta jäi, että lähes kaikilla merkittävillä positioilla istuu joku Saksan läheisen liittolaismaan edustaja. Talousasioita koordinoivien varapuheenjohtajien posteilla istuu kovaa talouskuria edustavia entisiä pääministereitä.
Jyrki Kataisen vastuualue on varapuheenjohtajista laajin. Hän koordinoi ja ohjaa työssään kahdeksan eri rivikomissaarin tehtäväkenttiä. Lähes puolet komission virkakoneistosta on hänen käytössään. Rivikomissaareja on yhteensä 20.
