Kestävyysvaje on valtiovarainministeriön mukaan 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta eli yhdeksän miljardia euroa.
Vielä hallituksen alkutaipaleella ja viime hallituskaudella ymmärrys kestävyysvajeesta oli pääministerin mukaan heikohkoa, nyt tilanne on toinen.
Kuuden puolueen puheenjohtajiston neuvottelutulos pohjautuu olennaisilta osin valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla tehtyihin esityksiin ja toimeenpanojen aikaraja on marraskuun loppu. Tällä hallituksesta viestitetään, että selvityksiä on tehty tarpeeksi. Viesti on myös osoitettu kansainvälisille luottoluokittajille.
Noin miljardi euroa on määrä saada julkisen sektorin tuottavuutta nostamalla ja kuntien normistoa purkamalla, mikä tarkoittaa myös palvelujen karsimista. Tarkoitus on, ettei valtio enää lisää kuntien tehtäviä osoittamatta niihin lisävaroja.
Rakennepakettiin sisältyy myös nk. kuntien pakkoliitospykälä, mikä ei kuitenkaan ulotu metropolialueelle. Pääkaupunkiseudulla on määrä tehdä kahdella eri mallilla kuntajakoselvitykset.
Miljardi normistopurulla
Kuntien tehtävien tarkastelu käynnistettiin kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen (kok.) aloitteesta. Tuolloin niitä oli 535, nyt määrä on jo lainsäädännön kautta kasvanut noin 60:llä, vaikka suunnan pitäisi olla toisin päin.
Valtion ohjausta kuntien taloudenpitoon lisätään edellyttämällä kunnilta tuloja ja menoja ennakoivia menokehyksiä. Yksityiskohdat selvitetään marraskuun loppuun mennessä.
Kestävyysvajeen kuromisen keinoksi tarjottu eläkeratkaisu tarvitsee tuekseen työmarkkinaratkaisun, mutta hallitus laatii uudistukselle lähiaikoina aikataulun. Tavoite on nostaa todellinen eläkkeelle jäämisikä 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Uudistus tulee voimaan 2017.
Hallitus puuttuu rakennepaketissaan myös kaavoituksen ongelmiin. Erityisesti itärajan tuntumassa olevat kaupunkiseudut kärsivät siitä, ettei hyötyä venäläisten matkustusvirroista saada kauppakeskuksia kehittämällä siksi, että kaavoitusasiat vievät vuosikausia.
Osallistuvaa sosiaaliturvaa
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) kesällä esittämä ajatus osallistuvasta sosiaaliturvasta sisältyy hallituksen pakettiin. Potilasdirektiivi tuo muutoksen siihen, että potilaiden vallinnanvapaus palveluiden suhteen lisääntyy. Vastaisuudessa raha myös kulkee potilaan mukana, kun terveydenhuollon monikanavarahoitusta uuden päätöksen mukaan puretaan. Tämän pitäisi merkitä sitä, että hoitoon päästään nykyistä nopeammin ja jonotuskustannuksissa säästetään.
Työttömiä kannustetaan ottamaan pienetkin tilapäistyöt vastaan suojaosuuden turvin. Euromäärä tarkentuu myöhemmin, mutta julkisuudessa on ennakoitu, että työtön voisia ansaita 400 euroa kuukaudessa menettämättä työttömyysturvaansa.
Työttömän on myös otettava vastaan tarjottua työtä, vaikka työpaikka sijaitsisi maksimissaan 80 kilometrin päässä kotoa, jos työmatka julkisilla liikennevälineillä ei kestä yli puolitoista tuntia.
Vastapainoksi velvollisuuksia
Muutoksia on tulossa päivähoitoon, kotihoidontukeen, opintotukeen, vuorotteluvapaaseen ja velvoitteisiin ottaa vastaan työtä ja koulutusta.
Hallitus haluaa vähentää koulupudokkaita ja nuorten syrjäytymistä korottamalla oppivelvollisuusikää. Noin 5 000 nuorta ei jatka peruskoulun jälkeen missään opinnoissa. Nuorisotakuun tuoman oikeuden vastapainona hallitus haluaa nuorille myös velvoitteita ottaa vastaan oppisopimuksen, työpajatoimintaa tai muuta vastaavaa. Pakollisesta kymppiluokasta tai nuorisokoulumallista ei kuitenkaan ole kyse.
Kotihoidontuki aiotaan ulottaa puoliksi molemmille vanhemmille ja subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoittaa niin, että kotona olevien vanhempien tai vanhemman lapsi olisi kokopäivähoidon sijasta oikeutettu puolipäivähoitoon.
Muutoksilla kotihoidontukeen tavoitellaan sitä, että nuoret naiset palaisivat nykyistä aikaisemmin perhevapailta työelämään ja isätkin käyttäisivät perhevapaita. Laskelmien mukaan näin saataisiin noin 6 000 työikäistä lisää työmarkkinoille.
Hallitus patistelee opiskelijoita työelämään lyhentämällä opintotukeen oikeuttavaa maksukautta viidellä kuukaudella. Vuorotteluvapaan saamista kiristetään, koska taloudellinen tilanne ei enää salli meille asioita, joihin aikaisemmin oli varaa.
Osa uudistuksista menee kolmikantavalmisteluun.
