Yle kysyi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntien piispoilta, pitäisikö kirkon tarjota suojaa myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Piispojen vastausten mukaan kirkko ei voi sulkea oveaan apua tarvitsevilta.
Mitään varjojärjestelmää ei kuitenkaan haluta perustaa, ja moni piispoista korostaakin, ettei kirkko voi tarjota varsinaista turvapaikkaa.
Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo, että kirkko tekee voitavansa ihmisen auttamiseksi.
– Mutta tehdään se yhteiskunnan järjestyksen puitteissa, Kari Mäkinen painottaa.
Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström katsoo, että turvaa voidaan tarjota yksittäisissä tapauksissa.
– Esimerkiksi silloin, kun kirkko on tukenut tiettyjä henkilöitä tai perheitä ja kokee heidän saaneen kielteisen turvapaikkapäätöksen väärin perustein.
Kirkot ovat kautta vuosisatojen tarjonneet suojaa ja turvaa sitä tarvitseville, eikä tämä periaate ole myytävissä, tiivistää puolestaan Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola.
Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kallialan mukaan kirkko on tarjonnut turvaa sitä tarvitseville hyvässä yhteistyössä poliisin kanssa. Kun kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita tulee jatkossa olemaan enemmän, tilanne jossain määrin muuttuu.
– Suomeen varmaan syntyy paperittomien joukko. Ajattelen niin, että siinä suhteessa yksittäisessä tapauksessa ja akuutissa hädässä ihmisiä pitää auttaa, mutta yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo huomauttaa, että kirkolla ei ole varsinaista turvapaikkajärjestelmää, vaan se tehtävä kuuluu valtiolle.
– Kirkkoturvapaikka ei ole samanlainen turvapaikkamahdollisuus, jonka valtio myöntää. Se on enemmän tämmöinen tekninen käsite kuvaamaan sitä inhimillistä apua, jota pyrimme antamaan heille, sanoo Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura.
