Valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka painottaa, että turvallisuuspolitiikka sisältää aina erilaisia elementtejä, jotka toimivat yhtäaikaisesti ja rinnakkain. Kaksi ovat keskiössä:
– Turvallisuuspolitiikka rakentuu kahdesta asiasta: diplomatiasta ja sotilaallisesta turvallisuudesta, joiden täytyy olla kaiken aikaa rinnakkain olemassa ja joita täytyy myös rinnan hoitaa. Kumpikaan näistä ei voi olla ensisijainen niin, että se syrjäyttäisi toisen, Tarkka korostaa.
Verkkouutisten Venäjän sotilaspoliittiseen aktiviteettiin liittyvästä tutkimuksesta onkin Tarkan mielestä vaikea tehdä järkeviä johtopäätöksiä johtuen kysymyksenasettelusta, jossa ”jokainen vaihtoehto sulkee muut pois”. Tarkan mukaan tutkimusta voi tietysti puntaroida siitä näkökulmasta, minkälaisen painoarvon suomalaiset antavat diplomatialle ja toisaalta puolustuskyvyn vahvistamiselle.
– Jos tutkimusta päätetään näin tulkita, tulos kertoo erittäin tasapainoisesta ja hyvin harkitusta turvallisuusajattelusta. Tässä toteutuvat ihanteellisella tavalla juuri nämä turvallisuuden kaksi asiaa: poliittinen, diplomaattinen puoli ja sitten tämä turvallisuuden kova, sotilaallinen puoli, Tarkka arvioi.
Nato-jäsenyys ”tukisi tätä rakennetta”
Tarkan mielestä Verkkouutisten tutkimuksen Nato-vaihtoehto voidaan lukea osaksi turvallisuuspolitiikan toista, sotilaallisen turvallisuuden palikkaa. Tutkimuksessa Nato-vaihtoehdon valinneet tuskin ovat myöskään sitä mieltä, etteikö puolustusvoimia ja tätä kautta Suomen puolustuskykyä tulisi vahvistaa.
Näin ollen diplomatian ja niin sanotun ”kovan turvallisuuden” prosenttiosuudet lähenevät jo käytännössä toisiaan.
– Natoon liittyminen vahvistaisi puolustusta entisestään yli sen, mitä kansallisella puolustuksella saadaan aikaan. Jos Nato-jäsenyys joskus pystyttäisiin toteuttamaan, tukisi se tätä rakennetta oikein terveellä tavalla, Tarkka näkee itse asian.
Mitä tulee Verkkouutisten tutkimuksen puoluepoliittisiin ja muihin jakaumiin, Tarkka ei näe lopputuloksissa isompia yllätyksiä. Hienoisena sellaisena hän nostaa esiin keskustalaisten 20 prosentin tuen Nato-vaihtoehdolle. Tarkka huomauttaa, että viime talvena ilmestyneessä kirjassaan Ulkopolitiikka presidenttiyttä nykyisin tavoitteleva keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen osoitti ”yllättävän voimakasta ymmärtämystä Natoa kohtaan”.
– Vanhasen sanomahan oli, että jos Venäjä jatkaa sotilaspoliittista, huonoa käytöstä eikä pidä sopimuksistaan kiinni, se aiheuttaa Suomessa muutoksia. Ja ne muutokset tapahtuvat Naton eivätkä Venäjän suuntaan. Olisiko tämä Vanhasen sanoma pikkuhiljaa ryhtynyt leviämään puolueen kannattajien keskuudessa? Tämä olisi kyllä ensimmäinen merkki siihen suuntaan, Tarkka puntaroi.
