Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat tapasivat tänään aamupäivällä ja kävivät läpi työllisyystyöryhmän työtä.
SAK oli jo valmis lopettamaan työskentelyn kolmikantaisessa työllisyystyöryhmässä, jossa on pohdittu valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamista kannustavaksi.
– Eihän tämä todellakaan näytä helpolta eikä hyvältä, eikä siellä tänään vielä sellaista ratkaisumallia ollut pöydässä, joka SAK:n päätöksentekoon kannattaisi viedä. Aika kriittisesti olemme suhtautuneet siihen, mitä siellä on tehty, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi tiedotustilaisuudessa tapaamisen jälkeen.
Hän sanoi, ettei SAK kuitenkaan ”kipannut” työttömyysturvan uudistamista.
– Tänään todettiin, huolimatta siitä, että aika ohut lankahan tästä eteenpäin vie, sekin kannattaa käyttää. Työryhmä jatkaa työtään, ja ensi viikolla arvioidaan, mitä aikaiseksi on saatu, Eloranta kertoi.
Ohuella langalla Eloranta sanoi tarkoittavansa karenssijärjestelmän käymistä läpi kokonaisuutena.
– Me emme halua kaksoisgiljotiinia tänne. Me haluamme, että työttömälle on selvää, miten hän päivärahansa ylläpitää ja että on aidosti mahdollisuus siihen, että aktiivitoimia ja työvoimapoliittista koulutusta on tarjolla, Eloranta paalutti.
Passiivisen ansioturvaa leikattaisiin viidellä prosentilla
Elorannan mukaan SAK:lle kaikkein vaikein asia on kaksoisgiljotiini eli kaksi rinnakkaista karenssijärjestelmää.
Nykyisessä lainsäädännössä on jo karenssipäiviä. Työttömyyden alussa työttömällä on viiden päivän omavastuu, ennen kuin ansiosidonnaista päivärahaa aletaan maksaa. Lisäksi työttömälle voidaan määrätä 15–90 päivän karenssiaika, jolloin päivärahaa ei makseta, mikäli työtön ei noudata työllistämissuunnitelmaansa.
Hetemäen vetämässä työryhmässä on työstetty nykyisen järjestelmän rinnalle uutta karenssijärjestelmää, jossa työtön menettäisi yhden ansiopäivärahapäivän kuukaudessa, mikäli hän ei ole ollut aktiivinen. Täydet päivärahat maksettaisiin, mikäli työtön on ollut kolmen kuukauden jaksolla töissä vähintään 18 tuntia tai mikäli hän on osallistunut viiden päivän ajan aktiivitoimenpiteisiin, kuten työkokeiluun, kuntoutukseen, kotouttamiskoulutukseen tai työvoimapoliittiseen koulutukseen.
Työttömän aktiivisuutta tarkasteltaisiin kolmen kuukauden välein. Ansiosidonnainen työttömyysturva ei kuitenkaan alenisi jatkuvasti, vaan päivärahaa maksettaisiin joko 21,5 päivää tai 20,5 päivää kuukaudessa riippuen siitä, onko työtön ollut aktiivinen edeltävällä kolmen kuukauden ajanjaksolla vai ei. Täydet päivärahat saisi taas seuraavalla kolmen kuukauden jaksolla, jos työtön on ollut riittävän aktiivinen.
Yhden päivärahapäivän menetys alentaisi työttömyysturvaa vajaalla viidellä prosentilla kuukaudessa.
Elorannan mukaan nykyinen ja suunniteltu uusi karenssijärjestelmä eivät keskustele keskenään.
– Niitä arvioidaan eri putkissa, ja meidän mielestämme tämä on sellainen kaksoisgiljotiinijärjestelmä, jota ei pitäisi synnyttää.
SAK:lla myös muita vaatimuksia
SAK haluaa, että nykyinen karenssijärjestelmä perataan ja uusi karenssipäiväjärjestelmä yhdistetään siihen. Näistä muodostuva kokonaisuus ratkaisee, voiko SAK hyväksyä uuden karenssipäivän ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tapaamisessa sovittiin tänään, että uuden karenssipäiväjärjestelmän ja nykyisen karenssijärjestelmän yhteensovittamista lähdetään selvittämään ja katsotaan, onko siinä jotain tehtävissä. Tämä vastaantulo hallituksen suunnasta ratkaisi sen, että SAK on yhä työryhmän työssä mukana.
Työllisyystyöryhmälle annettu aika päättyy perjantaina, eikä työryhmälle ole ainakaan toistaiseksi myönnetty lisäaikaa. Karenssijärjestelmää ei kuitenkaan ole mahdollista perata parissa päivässä.
SAK:n hallitus on koolla ensi maanantaina ja tiistaina, jolloin järjestö on valmis arvioimaan tilannetta. Akavan hallitus on koolla vasta keskiviikkona.
Karenssijärjestelmän perkaamisen lisäksi SAK haluaa, että omaehtoista koulutusta parannetaan ja nollatuntisopimuskysymys täytyy ratkaista.
– Näitä olisi pystyttävä käsittelemään, ennen kuin tästä pakettia syntyy, Eloranta totesi.
Omaehtoisen koulutuksen parantamisella tarkoitetaan työttömyysturvalla opiskelun helpottamista. Samaa ovat vaatineet myös muut palkansaajajärjestöt Akava ja STTK, kuten Verkkouutiset kertoi tässä jutussa maanantaina.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi eilen, että hallitus on sitoutunut siihen, että työllisyyspakettiin sisältyvät toimet tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Keskeisin tavoite on ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen kannustavaksi.
Muut neljä työryhmän toimeksiantoon sisältynyttä kokonaisuutta on jätetty pois työryhmän työstä. Alkuperäinen budjettiriihessä määritelty toimeksianto löytyy tästä.
Työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvottelevat hallituksen puolesta Orpo, työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).
