Turvapaikanhakijoilla työkokemusta erityisesti rakennus- ja kuljetusaloilta

Suurin osa turvapaikanhakijoista tarvitsee harjoitusta lukemisessa ja kirjoittamisessa Suomessa käytössä olevilla aakkosilla.

  • LKS 20150925 Irakilaisia turvapaikanhakijoita Lahdessa Hennalan entiseen varuskuntaan avatussa vastaanottokeskuksessa 25. syyskuuta 2015. Mielenosoittajat heittivät ilotulitteita kohti turvapaikanhakijoita kuljettanutta bussia puolen yön aikaan heidän saapuessa Hennalaan. ... Iraqi asylum seekers in refugee center located in the former barracks in Hennala in Lahti, Finland on September 25, 2015. The asylum seekers were confronted last night by protesters who hurled fireworks and threw stones at the bus carrying them. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

    Turvapaikanhakijoiden koulutukseen ja työelämään pääsyä halutaan nopeuttaa.

    ()

Vastaanottokeskuksissa on selvitetty turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa ja työhistoriaa sekä luku- ja kirjoitustaitoa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.

Selvityksessä ilmeni, että 90 prosentilla turvapaikanhakijoista on aikaisempaa työkokemusta. Eniten työkokemusta on kertynyt rakennus- ja kuljetusaloilta.

Rakennusmiehinä, rakennusmaalareina, rakennusinsinööreinä ja muissa rakennusalan ammateissa on työskennellyt 27 prosenttia. Taksinkuljettajina, linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajina sekä muissa kuljetusalan tehtävissä työskennelleitä on 21 prosenttia.

Muita suuria ammattialoja ovat kaupallinen ala, ravintola-, hotelli- ja ruuanvalmistusala sekä kulttuuri-, viestintä-, taidealat ja käsityö.

Yrittäjinä on toiminut 19 prosenttia hakijoista.

Peruskouluopintoja valtaosalla

Suurin osa turvapaikanhakijoista, lähes 70 prosenttia on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuotta. Lukio-opintoja on noin puolella.

Ammatillisia opintoja on 14 prosentilla. Ammatillisten opintojen vähäinen määrä voi selittyä sillä, että lähtömaissa monet käsillä tehtävät työt opitaan tekemällä, eikä ammatillinen koulutus välttämättä ole yleistä. Eniten ammatillisia opintoja on rakennus- sekä teollisuusalalta.

Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon. Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan.

– Hyvin onnistunut kotoutuminen ja työllistyminen voivat olla mahdollisuuksia vastata Suomen huoltosuhteen haasteeseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Tämän selvitys toimii hyvänä pohjana kotoutumisjärjestelmämme parantamiselle, ja opetus- ja kulttuuriministeriössä olemme jo käynnistäneet muutostarpeiden arvioinnin koulutusjärjestelmämme joka portaalla, sanoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastaanottaessaan selvityksen tänään maanantaina.

Suurin osa osaa lukea ja kirjoittaa

Myös turvapaikanhakijoiden luku- ja kirjoitustaitoa äidinkielellä ja koulukielellä selvitettiin. Suurin osa osaa lukea ja kirjoittaa joko jommallakummalla tai molemmilla. Vain seitsemän prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan.

Suurin osa, yli 70 prosenttia, tarvitsee eriasteista harjoitusta Suomessa käytössä olevalla latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa. Enemmistölle riittänee kuitenkin lyhyt luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus.

– Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan, Grahn-Laasonen kertoo.

Hänen mukaansa maahanmuuttajien koulutukseen ja työelämään pääsyyn on sisältynyt tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja.

Osaamiskartoituksen voisi jatkossa toteuttaa esimerkiksi vastaanottokeskukseen suunnitellun orientoivan jakson yhteydessä. Tiedot tulisi kerätä keskitetysti viranomaisten toimesta jo vastaanottokeskuksessa.

Kieliopinnot muun koulutuksen osana

Selvityksen tekijöiden mukaan kotoutumiskoulutus tulisi toteuttaa nykyistä työelämälähtöisemmin niin, että luokkaopiskelun oheen järjestetään säännöllisiä työelämäjaksoja ja/tai ammatillisia opintoja.

– Kielen oppiminen on kotoutumisessa keskeistä. OECD:n suosituksen mukaan kielten opetuksen tulee olla integroitu muuhun koulutukseen: sen sijaan, että ensin opiskellaan kieltä ja sitten vasta esimerkiksi ammatillisia opintoja, kieliopintojen tulee tapahtua muiden opintojen tai työnteon rinnalla, Grahn-Laasonen sanoo.

Selvityksen toteutti Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste. Kartoitus tehtiin tammi-maaliskuun 2016 aikana ja siinä haastateltiin 1004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.