Tiettyjen vakavimpien rikosten valmistelu on jo tähän asti ollut rangaistavaa. Tällaisia ovat olleet huume- ja terroririkosten valmistelu. Näiden rikoksen valmistelun kriminalisointi on perustunut kansainvälisiin ja eurooppalaisiin velvoitteisiin.
Tänään voimaan astuneen lain mukaan törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta voi saada enimmillään neljä vuotta vankeutta. Panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelusta enimmäisrangaistus on kolme vuotta vankeutta.
Valmistelun rangaistavuudella on käytännössä merkitystä vain silloin, kun teko todella jää vain valmistelun asteelle eikä siis täytettyä rikosta tai edes sen yritystä tapahdu. Valmistelusta voi saada rangaistuksen myös silloin, kun sopii jonkun muun henkilön kanssa, että tämä suorittaisi kyseisen rikoksen.
Pelkästä suunnitelmasta ei kuitenkaan voi saada rangaistusta. Syyttäjän pitää nimittäin pystyä todistamaan, että rikoksen toteutumisesta olisi aiheutunut vaaraa. Todisteina voi toimia esimerkiksi rikoksentekovälineen, tilan tai yksityiskohtaisen tiedon ja suunnitelman hankkiminen.
– Lakiuudistuksella halutaan tehostaa vakavimpien rikosten torjuntaa. Rikoksia on ollut vain muutamia vuodessa, mutta jokainen niistä on ollut liikaa. Tarkoituksena on tukkia ne aukot, joita meillä on lainsäädännössä ollut, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) Ylelle.
Lain taustalla on mukaan Liedon kuuden vuoden takaiset tapahtumat. Aseistautuneet ryöstäjät yllättivät Suomen pankin rahankuljetusauton vartijat ja veivät mukanaan suuren summan rahaa. Sama rikollisryhmä saatiin myöhemmin kiinni Liedosta vahvasti aseistautuneena ja ryöstösuunnitelma kainalossa. Jälkimmäisestä ei kuitenkaan seurannut hovioikeudessa rangaistusta, sillä Turun hovioikeus totesi, ettei ryöstön suunnittelu ei ollut rangaistava teko.
