Verkkouutiset

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Karkotettavalla ei ole oikeutta jäädä vaatimaan sosiaaliturvaa

Kimmo Sasi vaatii eduskunnan perustuslakivaliokuntaa ottamaan selvän kannan karkotettavan oikeuteen sosiaaliturvaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kimmo Sasi kertoo Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen heinäkuussa antamasta ratkaisusta, jonka perusteella lainvoimaisen maastapoistumismääräyksen saaneella vieraan maan kansalaisella ei ole oikeutta jäädä maahan ja vaatia isäntämaalta terveys- ja sosiaaliturvaa.

Sasi on entinen kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Hän on myös toiminut ja Euroopan neuvoston lakivaliokunnan ihmisoikeusalavaliokunnan puheenjohtaja.

– Kyseessä oli etiopialaismies, joka oli saanut lainvoimaisen kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Hän kieltäytyi palaamasta Etiopiaan. Hollannin viranomaiset eivät myöntäneet miehelle sosiaaliturvaa, mutta hänen asumisensa tilapäiseen järjestämiseen pakolaiskeskuksessa oltiin valmiita. Tämä ei kelvannut hänelle, Sasi selvittää.

Etiopialaismiehellä oli ollut mahdollisuus järjestää paluumatkansa vapaaehtoisesti. Hollannin lain mukaisesti hänelle annettiin neljä viikkoa järjestää kotiinpaluu. Tänä aikana hänelle taattiin myös välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

– Hollanti tarjosi majoituksen pakolaiskeskuksessa edellyttäen, että mies tekee paluunsa järjestämiseksi yhteistyötä viranomaisen kanssa.

Kimmo Sasin mukaan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että käännytettävän tilanne oli näin otettu asianmukaisesti huomioon tapauksessa.

Suomen perustuslaissa määritetyt perusoikeudet eivät Sasin mukaan estä sosiaaliturvan ja terveydenhuollon rajaamista, kun hakija on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

– Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden osalta menettely tulisi selkeyttää ihmisoikeustuomioistuimen linjauksen mukaisesti. Lainvoimaisen kielteisen päätöksen jälkeen henkilöille tulisi järjestää matka kotiin ja antaa esimerkiksi neljä viikkoa aikaa palata lähtömaahan. Tämän jälkeen kaiken muun paitsi aivan välttämättömän sosiaaliturvan antamisen pitäisi päättyä, hän toteaa.

Selvä linjaus

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin teki joulukuussa 2015 ratkaisun, jossa todettiin, että toimeentulotuki ei ole laissa sidottu oleskeluoikeuteen.

Julkisuudessa runsaasti keskustelua herättänyttä ratkaisua on tulkittu muun muassa niin, että se antaisi laittomasti maassa olevalle automaattisen oikeuden sosiaaliturvaan.

Kimmo Sasin mukaan tulkinta on väärä.

– Sakslin toteaa päätöksessään, että ratkaisevaa on oleskelun tosiasiallinen luonne ja hakijan tuen tarve, jotka on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla.

Viranomaisilla on oltava Kimmo Sasin mukaan selkeä lainsäädäntö ja ohjeistus.

– Perustuslakimme ja Euroopan ihmisoikeussopimus antavat päätöksille selvät suuntaviitat. Olisi kuitenkin hyvä, että perustuslakivaliokunta ottaisi selvän kannan asiaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)