Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola kirjoittaa Kanava-lehdessä presidentti Vladimir Putinista historian käyttäjänä. Rentola käy läpi vallankumouksen satavuotisjuhliin valmistautuvan Venäjän uutta historiapolitiikkaa.
Professorin mukaan Vladimir Putin on ominut Neuvostoliiton ja jopa Josif Stalinin myötäpuolia, mutta samalla keisari-Venäjän traditioita ja oikeauskoisuuden. Vuoden 1917 kohdalla ne olivat ”murhaavasti vastakkain” ja Rentola pitää kiinnostavana, miten tästä selvitään.
Kimmo Rentola kiinnittää huomiota Putinin hahmotteluun Leninin ja Stalinin merkityksestä Venäjän historiassa. Putin on erityisesti harmitellut Leninin maailmanvallankumouksen ideaa ja neuvostotasavalloille myönnettyä eroamisoikeutta.
– Leninin ajatusten uudelleenarviointi on hänestä tarpeen, koska Neuvostoliiton perustamisen yhteydessä Lenin asetti valtion rakennuksen alle ajastetun miinan, eroamisoikeuden, joka lopulta räjähti, Rentola kuvailee.
– Tässä yhteydessä Putin nosti esiin eräitä alueita eli ’subjekteja’, mutta ei niitä jotka olivat irtautuneet jo ennen Neuvostoliiton perustamista eli Suomea, Puolaa ja Baltian maita. Hänen silmätikkujaan olivat Ukraina, Valko-Venäjä ja ainainen Kaukasia.
Rentolan mielestä Putinin purkaus osoitti, että hän on valmistautunut jopa Leninin uudelleenarviointiin.
– Saattaa olla, että muumio pääsee kuin pääseekin mausoleumista vielä haudan lepoon. Arviot Neuvostoliiton historiasta, aatteellisen kotipesän noinkin tarkka merkkaus sosialismin tontille ja etenkin Stalinin nostaminen Leninin edelle ovat melkeinpä sensaatiomaisia, professori Kimmo Rentola kirjoittaa.
Hänen mukaansa Suomen kannalta painokkain teema on kenties toisaalla. Urho Kekkonen korosti aikanaan Leninin myöntäneen Suomen itsenäisyyden, jotta se ei olisi Leonid Brezhnevin pois otettavissa.
– Nyt menee tämäkin Kekkosen perintö. Jos Moskovassa tulkitaan Venäjään kuuluneiden alueiden eroamisoikeus uudelleen, virheeksi, ja Leninin katsotaan olleen väärässä, periaatteessa avautuu tulkintamahdollisuuksia myös Suomen asemaan, kun sitä katsoo venäläisen nationalisminkannalta. Käytännön seuraamuksia silti tuskin kannattaa ainakaan heti pelätä.
