Raportti: Suomessa kristityiksi kääntyneet muslimit ovat hengenvaarassa

Suomessa kristityiksi kääntyneet muslimit ovat jopa hengenvaarassa maahanmuuttoa ja turvallisuutta käsittelevän raportin mukaan.

  • LKS 20140804  Irakin kristittyjen, erityisesti Mosulissa vainottujen puolesta järjestettiin mielenilmaus Eduskuntatalon edessä 4. elokuuta 2014. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

    Irakin kristittyjen puolesta järjestettiin mielenilmaus Eduskuntatalon edessä elokuussa 2014.

    ()

Poliisiammattikorkeakoulun tuoreen raportin mukaan Suomessa kristityiksi kääntyneet muslimit ovat jopa hengenvaarassa ja yhteisöjensä uhkan, syrjinnän ja kiusaamisen kohteena. Näin arvioivat maahanmuuttoa ja turvallisuutta käsittelevän raportin kyselyyn vastanneet asiantuntijat.

Raportin mukaan Lähi-idästä paenneet jesidit, kristityt ja kristityksi kääntyneet ovat olleet Saksassa vakavan vainon kohteena vastaanottokeskuksissa. Toissa vuonna Saksaan tulleista 200 000 turvapaikanhakijasta kristittyjä oli kristittyjä noin 49 000 ja jesidejä 10 000.

Heitä on saksalaistietojen mukaan pahoinpidelty, estetty liikkumasta ja toimimasta yhteisissä tiloissa. Heitä on estetty esimerkiksi valmistamasta ruokaa. Heiltä on myös edellytetty konservatiivisen islamintulkinnan mukaista tapakulttuuria.

Suomessa muita turvallisuuden kannalta haavoittuvassa asemassa olevia ulkomaalaistaustaisia ryhmiä ovat raportin mukaan pakolaistaustaiset maahanmuuttajat, toinen maahanmuuttajasukupolvi, yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat sekä laittomasti ilman oleskelulupaa maassa asuvat.

Maahanmuuttoa ja turvallisuutta tarkasteleva poliisiammattikorkeakoulun raportti on valtioneuvoston tilaama. Se on tehty yhteistyössä Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Riskeinä väkivaltainen radikalisoituminen ja työelämän jakautuminen

Raportin mukaan huolestuttavia maahanmuuttoon liittyviä riskejä ovat esimerkiksi väkivaltainen radikalisoituminen ja työelämän jakautuminen matalapalkkaisiin maahanmuuttaja-ammatteihin.

Huolestuttavana raportissa pidetään myös sitä, että Suomi on onnistunut OECD-maista huonoimmin toisen sukupolven maahanmuuttajien kouluttamisessa ja saamisessa työelämään.

Etnistä tai ulkomaalaisuuteen perustuvaa syrjintää on Suomessa raportin mukaan kuitenkin vähemmän kuin EU- ja OECD-maissa keskimäärin, eikä sitä juurikaan esiinny työelämässä. Ulkomaalaistaustaiset luottavat myös poliisiin ja oikeuslaitokseen sekä ihmisiin yleensä enemmän kuin suomalaiset keskimäärin.

Lisäksi enemmistöllä ulkomaalaistaustaisista on raportin mukaan vähintään yksi suomalainen ystävä, ja useimmat kokevat elämänlaatunsa hyväksi.

Hakijamäärä kymmenkertaistui viime vuonna

Viime vuonna Suomeen tuli raportin mukaan noin 32 500 turvapaikanhakijaa, kun vuotta aiemmin turvapaikkahakemuksia jätettiin vain 3 651.

Hakijoista noin 64 prosenttia saapui Irakista, 15 prosenttia Afganistanista, kuusi prosenttia Somaliasta, kolme prosenttia Syyriasta ja kaksi prosenttia Albaniasta.

Irakilaisia saapui syys-lokakuussa enimmillään noin 3 500 henkilö viikossa. Loka-marraskuun vaihteessa suurin osa saapuneista oli lähtöisin Afganistanista, ja heitä saapui noin tuhat henkilö viikossa.

Yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoista oli 3 024, mikä oli noin 10 prosenttia kaikista tulijoista. Suurin osa nuorista on lähtöisin Afganistanista, Irakista tai Somaliasta.

Turvapaikanhakijoita on majoitettu vastaanottokeskuksiin, alaikäisten ryhmäkoteihin ja tukiasuntoihin sekä hätämajoitukseen. Yhteensä näitä majoitusyksiköitä oli viime vuonna toiminnassa noin 200.

Hakemuksista on rauennut 40 prosenttia

Turvapaikkahakemuksista oli joulukuuhun mennessä rauennut noin 40 prosenttia. Suurimmassa osassa tapauksista henkilö oli raportin mukaan itse peruuttanut hakemuksen. Muutamat hakemukset raukesivat, koska henkilöä ei ole tavoitettu.

Eniten raukesi irakilaistaustaisten turvapaikkahakemuksia, yhteensä 1 708. Seuraavaksi eniten raukesi albanialaistaustaisten hakemuksia, määrä oli 256.

Raukeamisten taustalla ovat Maahanmuuttoviraston mukaan olleet muun muassa huoli perheen tilanteesta ja väärät odotukset hakemuksen käsittelynopeudesta, oleskeluluvan saannin edellytyksistä sekä työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksista Suomessa.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.