Sisäministeriö julkaisi maaliskuussa tästä löytyvän ehdotuksen viranomaisyhteistyöstä, jolla puututtaisiin Lähi-idästä palaavien vierastaistelijoiden radikalisoitumiseen. Ehdotus perustuu sisäministeriön elokuussa 2016 asettaman työryhmän selvitykseen vierastaistelijoiden radikalisoitumisen uhkasta ja siitä, miten siihen pitäisi vastata. Ilta-Sanomat julkaisi keskiviikkona runsaasti huomiota herättäneen uutisen selvityksestä.
Lehden mukaan ehdotuksessa pohditaan palaaville ISIS-taistelijoille muun muassa ”ohituskaistaa” sosiaalipalveluihin. Ajatuksena on se, että taistelualueelta palaavan yhteiskuntaan integroitumisen kannalta on tärkeää saada elämän perusasiat kuten asunto ja toimeentulo kuntoon.
Ilta-Sanomien jutussa nostetaan esiin Vantaan kaupungin lausunto aiheesta. Siinä todetaan, että taistelualueelta palaavilta puuttuu tarvittava ”erityispalvelu ja erityiskohtelu”. Lausunnossa huolitaan siitä, että palaajat jäävät täysin vaille palveluita.
Vantaan perhepalveluiden johtaja Anna Cantell-Forsbom selvittää lausuntoa ja kertoo, että vierastaistelijan radikalisoitumisen uhka voisi olla joskus perusteltu syy saada muita nopeammin asunto.
– Pitäisi tietenkin olla muutakin tukea. Pelkkä asunto ei ratkaise vielä mitään. Muutkin elämän peruspilarit pitää olla kunnossa, hän sanoo.
Vantaalle on palannut taisteluista muutamia henkilöitä. Heille on tarjottu sosiaaliohjausta ja mielenterveyspalveluita.
Suomesta on viranomaisten mukaan lähtenyt Lähi-idän terroristijärjestöjen riveihin noin 80 henkilöä. Heistä parisenkymmentä on palannut takaisin. Monilla on ollut taistelualueilla mukana puoliso ja lapsiakin. Suomesta tulee useiden arvioiden mukaan eniten ISIS-jihadisteja suhteessa maan muslimiväestön määrään.
Jotkut pitävät palaavien taistelijoiden integraatioon tähtääviä ohjelmia tehokkaana keinona radikalisaation ehkäisemisessä.
Esimerkiksi Tanskassa on jo jonkin aikaa pyöritetty antiradikalisaatio ohjelmia, jotka perustuvat niin kutsuttuun Aarhusin malliin. Siinä palaavat taistelijat tai radikaalit, jotka pohtivat ulkomaille lähtöä saavat koulutetun mentorin. Lisäksi annetaan psykologista neuvontaa, jolla pyritään saamaan radikaalit pohtimaan elämänvalintojaan ja valintojensa seurauksia. Ohjelmissa pidetään myös yllä yhteyksiä jopa radikaaleihin myönteisesti suhtautuviin uskonnollisiin yhteisöihin. Aarhusin mallissa perheitä pyritään saamaan muodostamaan toisiaan tukevia verkostoja, jotka ehkäisevät radikalisoitumista. Ohjelmien kannattajien mukaan ne ovat osoittautuneet toimiviksi.
