Asiantuntija-arvioiden mukaan ohituskaistakäyttäytymiseen on useita mahdollisia syitä, kertoo Yle. Poliisi, Liikenneturva sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi tunnistavat ilmiön. Kyse saattaa olla esimerkiksi psykologiasta.
– Kun joku tulee rinnalle, ihminen rupeaa automaattisesti kasvattamaan omaa nopeuttaan suhteessa vierellä olevaan. Ilmiö korostuu, kun ohitettava on vain lievästi ohittajaa hitaampi. Se on osittain tiedostamaton reaktio, osittain kiusantekoa, sanoo ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisilaitokselta.
Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen sanoo, että on mahdollista, että ajajien joukossa on niin sanottuja kurinpitäjiä tai kouluttajia, jotka eivät hyväksy ohittamista. Todennäköisempänä selityksenä ohituskaistakäyttäytymiselle Pohjonen pitää kuitenkin kuljettajien epävarmuutta.
– Moni tavallista hitaampaa ajava kuljettaja on epävarma. Kun ohituskaista alkaa, tie levenee ja ajaminen käy helpommaksi, ajattelematta nostetaan nopeutta, Pohjonen sanoo.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen toteaa, että ohitettavan vauhdin kiihtymiselle on olennaista kolmaskin vaikuttava seikka. Vauhdin vaihtelemiselle saattaa olla syynä keskittymisen ja tarkkaavaisuuden herpaantuminen, joka johtuu esimerkiksi puhelimeen puhumisesta, keskustelemisesta matkustajan kanssa tai muista syistä, jotka vievät ajatukset muualle.
– Silloin nopeus seilaa ja ajetaan ehkä hiljempaa kuin muut. Kun sitten tulee ohitustilanne ja havahdutaan siihen, että nopeus on laskenut alle rajoituksen, tilannetta korjataan lisäämällä vauhtia. Ohittajasta se melko aiheellisestikin tuntuu siltä, että toinen tekee kiusaa, vaikka kiusanteko ei perimmäinen tarkoitus ollutkaan, Valtonen sanoo.
Poliisin mukaan myös provosoitumista ja kilpailutilanteita esiintyy teillä. Näistä aiheutuu jonkin verran vaaratilanteita, joihin poliisi tilanteen havaittuaan puuttuu aina. Jussi Pohjosen mukaan Suomen maanteillä on kuitenkin yleisesti turvallista liikkua.
