Verkkouutiset

Amerikkalaislehti kohutusta tv-sarjasta: Suomessa sitä ei voisi kuvitellakaan

Suomettumisen ja sen eettisen hinnan väitetään yhä olevan käsittelemätön asia Suomessa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Toimittaja James Kirchick kirjoittaa Politicossa norjalaisesta tv-sarjasta Miehitetty, jossa Venäjä miehittää Norjan. Suomessa sarjaa on esitetty MTV3:lla tammikuusta alkaen.

Kirchickin mukaan ”edellisen kerran Venäjä piti norjalaisia öisin hereillä kylmän sodan aikana, kun Suomi omaksui puolueettoman ulkopolitiikan joka antoi sen säilyttää muodollisen itsenäisyytensä, siten välttäen Baltian kohtalon (liitettiin voimalla Neuvostoliittoon) tai Puolan ja Tsekkoslovakian kaltaistenmaiden kohtalon (joista tuli kommunistisia satelliitteja)”.

– Suomella oli demokraattinen poliittinen järjestelmä ja vapaa markkinatalous, mutta sen asema teki suosituksi sanan ”suomettuminen”, halventavan termin, jota politiikan tutkijat yhä käyttävät silloin tällöin kuvailemaan ilmiötä jossa pieni maa elää suuren ja alueellisesti laajentuvan rinnalla, hyväksyen itsehallinnon vaihtokaupassa itsenäisyytensä rajoittamisen, Kirchick toteaa.

Hänen mukaansa monet suomalaiset hurskaasti puolustavat kylmän sodan hallitustensa päätöksiä parhaina ei-kadehdittavina mahdollisuuksina. Toiset ovat kuitenkin kiinnittäneet huomiota moniin kielteisiin seuraamuksiin.

– Tuohon aikaan Suomi ei juuri ollut mallidemokratia. Neuvostoliitto päätti käytännössä veto-oikeudella Suomen hallitusten kokoonpanon, luottaen liittolaiseensa presidentti Urho Kekkoseen, sulkeakseen Moskovan vaikutukselle kriittiset puolueet pois. Kekkonen, jonka hedelmällinen suhde KGB:n kanssa saattoi sisältää taloudellisen tekijän, oli näennäismonarkistinen presidentti 26 vuoden ajan.

– Suomeen paenneet neuvostoloikkarit palautettiin säännöllisesti ja Suomen media hyväksyi de facto sensuurikulttuurin koskien painostavaa naapuriaan.

Kirjoittajan mukaan ”lähes 30 vuotta kylmän sodan jälkeen Miehitetyn kaltaista ohjelmaa ei voisi kuvitellakaan Suomessa, jossa yhteiskunta ei vieläkään ole täysin sinut suomettumisen ja sen eettisen hinnan kanssa”.

Politico kertoo kirjailija Sofi Oksasen toteavan, ettei Suomessa suomettumisen ajan yksilökokemusten keräämistä pidetä kansallisena tehtävänä.

”Suomettunut Suomi… näytti maailmalla että Neuvostoliiton kanssa saattoi elää ystävyydessä naapurina. Samaan aikaan Suomi pysyi Neuvostoliiton talutusnuorassa. Koska tämä oli menestysprojekti, ei ole ihme että tämän päivän Venäjä haluaa suomettaa muita maita”, Oksasen kerrotaan sanoneen puheessaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)