– Me esitämme, että jos henkilöstö haluaa valita edustajan, sen täytyy olla mahdollista valita myös muu kuin luottamusmies, Suomen yrittäjien työelämä- ja lainsäädäntöyksiköstä vastaava johtaja Janne Makkula sanoo.
Suomen yrittäjät ehdottaa, että paikallinen sopiminen mahdollistettaisiin, kuten säännöllisen työajan järjestelyiden osalta on tehty jo 20 vuoden ajan. Vaikka työehtosopimuksessa sopijaosapuoleksi on määritelty luottamusmies, työaikalain perusteella sopiminen voi tapahtua myös luottamusvaltuutetun tai muun henkilöstön valitseman edustajan kanssa.
– Tämä on arkinen, käytännön asia työpaikoilla, eikä sitä pidä vaikeuttaa lainsäädännöllä, vaan sitä pitää helpottaa. Jos halutaan porukalla sopia, sen pitää olla mahdollista ilman edustajaakin. Jos halutaan edustaja valita, silloin siellä pitää olla joustavat mahdollisuudet valita henkilö edustajaksi riippumatta siitä, kuuluuko henkilö liittoon vai ei, Makkula toteaa.
Paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin eli liittoon kuulumattomiin yrityksiin laaditaan parhaillaan lainsäädäntöä työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä.
Työmarkkinaosapuolet, Elinkeinoelämän keskusliitto, SAK, STTK ja Akava, ovat linjanneet työryhmässä, että luottamusmiehen on oltava paikallisen sopimisen sopimisosapuolena, jos työehtosopimus näin määrää. Jos luottamusmiestä ei yrityksessä ole, paikallinen sopiminen ei ole mahdollista.
Luottamusmiestä ei ole liittoon kuulumattomassa yrityksessä
Makkula huomauttaa, että yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalla järjestäytymättömällä yrityksellä ei ole velvollisuutta noudattaa luottamusmiesjärjestelmää.
– Tästä seuraa se, että luottamusmiestä ei lähtökohtaisesti voi olla järjestäytymättömässä yrityksessä, ellei yritys sitoudu luottamusmiesjärjestelmään työntekijäliiton kanssa tekemällä liitännäissopimuksella tai liity työnantajaliittoon.
Suomen yrittäjät ja Perheyrittäjien liitto tulivat tiistaina ulos tiedotteella ja ilmoittivat vastustavansa työmarkkinaosapuolten tulkintaa, että vain luottamusmies voi tehdä paikallisen sopimuksen, jos työehtosopimuksessa on näin määrätty.
Palkansaajajärjestöt ovat hiiltyneet Suomen yrittäjien ja Perheyritysten liiton käyttämästä sanasta ”luottamusmiespakko”. Järjestöjen mukaan väitteet luottamusmiespakosta ovat virheellisiä ja asioiden sotkemista.
Makkulan mielestä Suomen yrittäjät puhuvat aidasta ja palkansaajajärjestöt aidan seipäästä.
– Ei tietenkään mitään yleismaailmallista luottamusmiespakkoa ole tulossa. Mutta jos haluat sopia paikallisesti, silloin yritykseen on valittava ay-liikkeen edustaja sopijakumppaniksi, ja tämä ei ole mielestämme oikein, Makkula sanoo.
Luottamusmiehellä korotettu irtisanomissuoja
Järjestäytymättömät eli liittoon kuulumattomat yritykset, joihin paikallista sopimista haluttaisiin nyt laajentaa, ovat yleensä pieniä. Keskimäärin yhdessä yrityksessä on noin viisi työntekijää. Järjestäytyneet eli liittoihin kuuluvat yritykset ovat huomattavasti suurempia. Niissä on keskimäärin 46 työntekijää.
– Tarvitaanko 4–5 henkilön yrityksessä edustajaa, saatikka luottamusmiestä? Pienissä yrityksissä sopimisen vieminen ylipäätään pakottavasti edustajan taakse on arkijärjelle ja käytännölle vieras asia, koska muutaman hengen yrityksissä pitäisi pystyä sopimaan halutessa porukalla, Makkula sanoo.
Hän huomauttaa, että pienissä yhden työntekijän yrityksissä ei edes ole mahdollista valita luottamusmiestä eikä luottamusvaltuutettua.
– Täytyy muistaa, että luottamusmiehellä ja luottamusvaltuutetulla on korotettu irtisanomissuoja. Näin ollen kukaan ei voi itseään yhden työntekijän yrityksessä valita luottamusmieheksi tai luottamusvaltuutetuksi, koska se tarkoittaisi sitä, ettei henkilöä voisi ikinä irtisanoa.
Makkula tähdentää, että mikäli paikallinen sopiminen toteutetaan siten, kuin nyt on työmarkkinajärjestöjen tahdon mukaisesti tapahtumassa, niin käy päinvastoin, kuin mikä on hallituksen ja kilpailukykysopimuksen tavoite, eli edistää paikallista sopimista ja poistaa yleissitovaan kenttään kuuluvilta yrityksiltä paikallisen sopimisen kiellot.
– Sopimisen kieltojen poistaminen ja tavoitteen saavuttaminen onnistuu vain sillä tavalla, että ei luoda uusia kieltoja määrittelemällä kenen kanssa saa sopia ja kenen kanssa ei saa sopia, Makkula toteaa.
Lue myös:
”Ohituskaista” villeille työnantajille ei käy – Akava sanoo ei luottamusvaltuutetulle
Professori epäilee kytköstä: Pitääkö työntekijöiden edustajan olla ammattiliiton jäsen?
