Suomen yrittäjät on ehdottanut, että paikallisen sopimisen osapuolena voisi olla myös luottamusvaltuutettu. Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren kertoo, että Akavassa on mietitty luottamusvaltuutettu-ehdotusta, mutta Akava ei aio sitä hyväksyä.
– Tänä päivänä luottamusvaltuutetun kohdalla tilanne on valitettavasti se, että jos hänen asemaansa ei ole mitenkään kytketty työehtosopimukseen, vaan se tulee suoraan laista, niin käytännössä ainakin akavalaisten osalta on valitettavan usein sellainen tilanne, jossa luottamusvaltuutettu on tosiasiassa työnantajan siihen tehtävään osoittama henkilö, Löfgren perustelee.
Lisäksi luottamusvaltuutetun asema ja suoja eivät ole samanlaisia kuin työehtosopimuksen perusteella valitulla luottamusmiehellä.
– Luottamusvaltuutetut ovat hyvin usein hankalassa puun ja kuoren välissä -tilanteessa. Heillä ei tosiasiassa ole mahdollisuutta neuvotella ilman painostusta. Tämän vuoksi emme ole luottamusvaltuutettua hyväksymässä, Löfgren sanoo.
Ratkaisua haetaan työajasta
Löfgren uskoo kuitenkin, että luottamusmieskiistassa on löydettävissä sellainen ulospääsy, joka sopii myös Suomen yrittäjille.
– Tässä on aidosti tarkoitus hakea sellainen ratkaisu, että me saamme eteenpäin kilpailukykyneuvottelut, jotka tällä on nyt vaarannettu.
Ratkaisu voisi Löfgrenin mukaan liittyä työaikapuoleen. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi Verkkouutisille torstaina, että Akava saattaisi olla valmis siihen, että säännöllisen työajan järjestelyiden osalta voitaisiin jatkossakin menetellä, kuten nykyisin. Vaikka työehtosopimuksessa sopijaosapuoleksi on määritelty luottamusmies, työaikalain perusteella sopiminen voi tapahtua myös luottamusvaltuutetun tai muun henkilöstön valitseman edustajan kanssa. Akava arvioi, että työaika-asioissa paikallisen sopimisen hyöty on molemminpuolinen.
– Mutta sellainen ajatus, että nyt oltaisiin mahdollistamassa järjestäytymättömään kenttään jonkinlainen ohituskaista, jossa voidaan henkilöstön edustus kiertää, niin siihen me emme tule suostumaan, ei missään tilanteessa, Löfgren painottaa.
Löfgrenin mukaan sellainen kirjaus, joka nykyisin on työaikalain 10 §:ssä ja jota Suomen yrittäjät ehdottaa sovellettavaksi paikalliseen sopimiseen, ei missään tapauksessa käy Akavalle.
– Se johtaisi käytännössä siihen, että järjestäytyneillä ja järjestäytymättömillä yrityksillä olisi keskenään erilaiset tavat hoitaa paikallista sopimista. Tässä on muutenkin niin isosta kädenojennuksesta kyse, että se on sitten jo mahdotonta.
Löfgren viittaa kädenojennuksella siihen, että järjestäytymättömille eli liittoon kuulumattomille yrityksille ollaan sallimassa samat oikeudet sopia paikallisesti työehtosopimuksessa määritellyistä asioista, kuin järjestäytyneillä eli liittoon kuuluvilla yrityksillä nykyisin on. Työnantajaliittojen jäsenyritykset ovat saaneet joustot neuvottelemalla ja luopumalla jostakin muusta, ja nyt ne annetaan ilman vastinetta järjestäytyneille yrityksille.
Vaikka henkilöstö järjestyy, työnantajan ei tarvitse
Löfgrenin mukaan henkilöstön edustajalla on oltava tunnustettu asema, kun puhutaan työehtojen mahdollisesta heikentämisestä. Työajan osalta voidaan Löfgrenin mukaan tehdä poikkeus, mutta muissa asioissa sopijaosapuolen on oltava ehdottomasti luottamusmies, jos työehtosopimuksessa niin lukee.
Löfgren ei uskalla arvioida luottamusmieskirjauksen yleisyyttä SAK:laisissa ja STTK:laisissa työehtosopimuksissa, mutta akavalaisissa työehtosopimuksissa joistain asioista voidaan sopia myös muun kuin luottamusmiehen kanssa.
– Silloin asiaryhmä, josta luottamusvaltuutettu voi sopia, on katsottu työehtosopimusosapuolten kesken ja on yhteisesti sovittu, että myös luottamusvaltuutettu voi tehdä sopimuksen.
Löfgren huomauttaa, että luottamusmies ei ole järjestäytymättömässä kentässä samanlainen liiton edustaja kuin järjestäytyneessä kentässä. Vaikka työnantajaliittoon kuulumattoman yrityksen henkilöstö valitsisi työehtosopimuksen mukaisen luottamusmiehen, niin ammattiliitolla ei ole mahdollisuutta puuttua tai hallinnoida paikallista sopimusta, eikä Akava sellaista tilannetta edes tavoittele.
Löfgrenin mukaan työnantajan ei myöskään täydy liittyä työnantajaliittoon tai tehdä liitännäissopimusta työntekijäliiton kanssa, vaikka henkilöstö valitsisikin keskuudestaan luottamusmiehen.
– Eivät nämä ole keskenään symmetriset asiat. Jos henkilöstö on järjestäytynyt, niin työnantaja voi olla järjestäytymätön ja päinvastoin.
Jos yrityksessä on esimerkiksi vain kaksi työntekijää, niin käytännössä sovitaan, miten luottamusmies valitaan, eikä suurta luottamusmiesvaalia tarvitse järjestää.
– Tätä ei kannata hämmentää liian vaikeaksi. Tietenkin järjen käyttö on sallittua. Parhaiten pärjää sillä, että kuuntelee henkilöstöä. Oli niitä sitten kaksi tai kaksikymmentä, Löfgren toteaa.
