Opetushallituksen ja Kansanterveyslaitoksen vuoden 2007 suositus makeamyynnin lopettamiseksi kouluissa vähensi makeaa myyvien yläkoulujen osuutta 56 prosentista 41 prosenttiin vuoteen 2009 mennessä.
Väittelijä Rami Kankaanpään mukaan on hyvä asia, että pelkällä suosituksella saadaan aikaan näinkin suuri muutos kohti terveellisempää kouluympäristöä.
Samalla hän on kuitenkin huolissaan lisääntyneestä eriarvoisuudesta sekä maantieteellisesti että koulun koon suhteen. Lapissa makean koulumyynti saatiin lähestulkoon loppumaan ja Länsi-Suomessakin makeaa myyvien koulujen määrä puolittui.
– Etelä-Suomen koulut ja oppilasmäärältään suuret koulut kuitenkin jatkoivat myyntiä lähes entiseen tapaan, sanoo Kankaanpää väitöstiedotteessaan.
Myyntipaikoissa ja -tuotteissa tapahtui muutosta parempaan suuntaan. Erityisesti laski sokeristen virvoitusjuomien myynti automaateista, 22 prosentista yhdeksään prosenttiin.
Suomen kaikki yläkoulut kattavassa tutkimuksessa havaittiin, että sekä kouluaikainen tupakointi että napostelu olivat yleisempiä kouluissa, jotka sallivat koulualueelta poistumisen välituntien aikana tai eivät pystyneet sitä valvomaan.
– Näissä kouluissa oppilaat myös ostivat tupakkaa ja naposteltavaa lähiseudun kioskeista, kaupoista ja huolto-asemilta useammin kuin muissa kouluissa, kertoo Kankaanpää.
Tutkimuksen mukaan myös koulualueella tapahtuva makeanmyynti lisäsi oppilaiden kouluaikaista makean napostelua. Kankaanpään mukaan tulokset vahvistavat käsitystä, että kouluympäristöllä on tärkeä rooli elintapojen oppimisessa, niin hyvässä kuin pahassa.
– Koulu on potentiaalinen ympäristö edistää nuorten terveyttä, mutta pahimmassa tapauksessa se voi olla myös paikka oppia epäterveellisiä tapoja, kuten tupakointia tai makean napostelua, usein vanhempien tietämättä, väittelijä sanoo.
Kankaanpää perää kouluihin pysyvää, mieluiten kirjattua linjausta, joka voisi käsittää muun muassa makeiden tuotteiden myynnin lopettamisen ja terveellisten tuotteiden tarjoamisen niiden sijaan.
– Terveellisestä vaihtoehdosta on tehtävä epäterveellistä helpompi valinta, niin hinnaltaan kuin saatavuudeltaankin, hän sanoo.
Kankaanpään mielestä koska koulujen makeanmyynti lisää oppilaiden napostelua, eikä pelkkä suositus näytä tehoavan maan kaikissa osissa, saattaisivat koulut Kankaanpään arvion mukaan kaivata linjauksen laatimisen tueksi myös aikaisempaa vahvempaa ohjausta.
HLL Rami Kankaanpään väitöskirja Koulut suunterveyden edistäjinä – Kansallisen makeanmyyntisuosituksen ja Suunhoito-oppaan vaikutusten arviointi tarkastetaan perjantaina 28. marraskuuta Turun yliopistossa.
