Verkkouutiset kertoi kesäkuussa kansanedustaja Satu Hassin (vihr.) eduskunnassa jättämästä kirjallisesta kysymyksestä.
Satu Hassi kysyi, antaako ministeriö ”ympäristöviranomaisille ohjeen, että juhannuskokkoja koskevaan tiedottamiseen lisätään suositus suojella kallioiden pintaa ainutlaatuisen silokalliomaiseman säilyttämiseksi”. Hänen mukaansa ”kallioiden suojelemiseksi ohjeisiin olisi perusteltua lisätä neuvo valita kokkojen paikat siten, että niillä ei rikota kaunista silokalliopintaa”.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on kesällä antanut kansanedustajan kysymykseen vastauksen. Sen mukaan ympäristöministeriön rahoittamissa luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden geologisten muodostumien inventoinneissa on huomioitu myös silokalliot.
– Valtakunnallisessa kallioalueiden inventoinnissa on laajat, yhtenäiset silokalliopinnat huomioitu yhtenä geomorfologisena tekijänä ja sillä on ollut vaikutusta geologiseen arvoon. …Rannikkoalueiden korkeat, avoimet kalliomäet ovat usein myös vanhoja esihistoriallisia vartiotulivuoria, joiden laella on poltettu aikoinaan merkkitulia. Kallioalueinventoinnissa niiden merkitys on huomioitu alueen historiallisessa arvossa, jonka vaikutus kallioalueen arvoluokkaan on kuitenkin vähäinen, vastauksessa kerrotaan.
Tiilikainen toteaa, että ”vanhoilla säännöllisesti käytetyillä graniittisilla kallioilla sijaitsevilla nuotiopaikoilla kalliopinta yleensä mustuu ja lämmön vaikutuksesta voi lohkeilla paikallisesti. Intermediääriset ja emäksiset kivet kestävät paremmin kuumuutta rapautumatta”.
– Hallituksella ei ole tällä hetkellä aikomusta antaa ympäristöviranomaisille erillistä ohjetta tai suositusta juhannuskokkojen tai muun avotulen tekemisestä silokallioilla, vastauksen lopuksi todetaan.
