– ”Yhteiskuntasopimus kaatui ay-liikkeen vastustukseen”, kertoivat muun muassa lehtiotsikot, kun hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) hyvä yritys saada maahan ns. yhteiskuntasopimus ei saanut riittävästi tuulta alleen. Sopimukselle olisi ollut tilausta ja sen neuvottelupöydässä istuneet osapuolet ymmärtääkseni vilpittömällä mielellä tunnustivat. Mutta neuvottelupöydässä on aina kaksi osapuolta. Jos vain toinen joustaa vaatimuksissaan, yleensä sopimusta ei synny, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki avatessaan liiton valtuuston kokouksen tiistaina Helsingissä.
Hänen mukaansa muutosturvan vahvistamiseen liittyvät kysymykset olivat muun muassa palkansaajapuolelle tärkeä osa sopimusta, mutta niissä Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei tullut yhtään vastaan.
– Puhuin vuosi sitten tässä samaisessa valtuuston kokouksessa luottamuksesta otsikolla ”Suomesta luotava luottamusyhteiskunta”. Olen edelleenkin samaa mieltä, Pihlajamäki sanoi.
Hän huomautti, että luottamuksesta ovat puhuneet viime aikoina monet muutkin, muun muassa Sipilä ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb.
– Väittäisin, että luottamus lähtee ja rakentuu esimerkillä johtamisesta. Suomi on äärimmäisen vaikeassa taloustilanteessa ja siksi tarvitsemme vastavuoroisuutta ja innostavaa ilmapiiriä kaikille työelämän tasoille. Kun palkkamalttia vaaditaan, tärkeää on myös noudattaa kohtuullisuutta yritysjohdon palkitsemisessa. Se on sitä esimerkillä johtamista, Pihlajamäki totesi.
Suomesta loppunut työ
Viime aikoina Suomen nostamiseksi talouskurimuksesta on esitetty Pihlajamäen mukana useita erilaisia malleja. On vaadittu työmarkkinajoustojen lisäämistä, koeaikojen pidentämistä, väliaikaista työeläkemaksujen laskemista, lisää työtunteja ja työttömyysturvan heikentämistä.
Pihlajamäki sanoo, että niiden vaikutukset ovat kuitenkin tutkijoiden mukaan vähäiset kansantaloutemme nostamiseksi.
– Suomen talouden romahduksen suurimmaksi syyksi on usein väitetty paisunutta julkista taloutta, mutta myös Suomen heikkoa vientisektorin kilpailukykyä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, Pihlajamäki jatkoi.
– Valitettavasti työpaikkojen katoaminen Suomesta johtuu tutkimusten mukaan automaation aiheuttamasta työn kertakaikkisesta loppumisesta. Ja toinen yksinkertainen syy on se, että Suomen viennille ei ole Nokian jälkeen ilmaantunut riittävästi houkuttelevia tuotteita, joilla olisi kysyntää, hän sanoi.
Paljon puhuttua luottamusta työmarkkinoilla voitaisiin ryhtyä Pihlajamäen mukaan rakentamaan hyvällä henkilöstöpolitiikalla, joka ei perustu saneluun vaan yhdessä sopimiseen.
Rakennustyö voitaisiin hänen mukaansa aloittaa parhaillaan käynnistymässä olevista Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson neuvotteluista.
Hallitusneuvotteluja käyvät puolueet aikovat julkistaa kuntien ja valtion menoihin kohdistuvat säästöt yksityiskohtaisemmin keskiviikkona. Monet hallituksen uudistushankkeet liittyvät kasvun edellytysten parantamiseen ja työllisyyteen.
– Hyvinvointipalveluita tuottavien ja järjestävien kuntien selviäminen velvoitteistaan on kiinni niiden rahoituspohjasta. Esimerkiksi miljardin leikkaus valtionosuuksiin merkitsee keskimäärin prosenttiyksikön korotuspainetta kunnallisveroon, ellei tehtäviä ja velvoitteita samaan aikaan vastaavasti vähennetä. Ilman muuta on selvää, että tilikausien tulorahoituksen vajetta joudutaan tällöin kunnissa rahoittamaan lisälainanotolla, Pihlajamäki totesi.
Pihlajamäki korostaa, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu monien kyselyjen mukaan kansalaisten välistä luottamusta vahvistavan ilmapiirin hyvälle kasvualustalle.
– Uuden hallituksen toivoisi ottavan tämän aspektin ohjenuorakseen. Sen kun on saatava liikkeelle hyvässä ilmapiirissä laajamittaisia rakenneuudistuksia, joiden onnistunut läpivienti jos mikä perustuu hyvään yhteistoimintaan ja luottamukseen, hän sanoi.