Se, että Suomi onnistui pelastamaan koko juutalaisväestönsä, on ainutlaatuista koko toisen maailmansodan historiassa, Center for Transatlantic Relations -ajatuspajan vanhempi tutkija Michael Haltzel toteaa The Huffington Postissa julkaistussa kirjoituksessaan.
Hän muistuttaa Suomen valtiojohdon puolustaneen juutalaisia aikana, jolloin natsi-Saksa vaati näiden luovuttamista ja maahan oli sijoitettuna satojatuhansia natsi-Saksan asevoimien sotilaita sekä Gestapon agentteja.
– Ottaen huomioon, miten valtavat panokset Suomella oli pelissä, sen käyttäytyminen ilmentää periaatteellista toimintaa vertaansa vailla, Haltzel, Yhdysvaltain entisen varapresidentin Joe Bidenin senaattoriaikainen neuvonantaja, sanoo.
Suomi otti hänen mukaansa juutalaisväestönsä turvaamiseksi huomattavasti suurempia riskejä kuin mikään muu Saksan rinnalla taistellut maa. Vaikka Saksan johtaja Adolf Hitler arvosti Suomen panosta sodassa, ei ollut olemassa minkäänlaisia takeita siitä, että Saksa jatkaisi sotilaallista tukeaan Suomelle, ellei juutalaisia luovutettaisi.
– Jos heittäydymme kontrafaktuaaliseen historiaan, kuvitelkaa vain, mitä merkitsisi, jos jokainen eurooppalainen valtio, jonka maaperällä oli toisen maailmansodan aikana saksalaisia joukkoja, olisi toiminut Suomen tavoin, Haltzel kehottaa.
Hän viittaa Ranskan presidentinvaalien äärioikeistolaisen ehdokkaan Marine Le Penin äskettäiseen, runsaasti paheksuntaa herättäneeseen lausumaan, jossa tämä torjui maansa vastuun poliisivoimien osallistumisesta juutalaisten kyydittämiseen keskitysleireille.
”Pitäisi noteerata Washingtonissa”
Vaikka myös Tanska ja Bulgaria ansaitsevat tunnustusta juutalaisvähemmistöjensä puolustamisesta, Haltzel huomauttaa satojen Tanskan juutalaisten päätyneen Theresienstadtin keskitysleirille ja Bulgarian osallistuneen juutalaisyhteisön tuhoamiseen Makedoniassa.
– Vain Suomi kykeni pelastamaan kaikki kansalaisensa omalla alueellaan, hän sanoo.
Suomalaisviranomaisten toteuttamaa 28 pakolaisen palauttamista Berliiniin Haltzel luonnehtii tuskalliseksi sota-ajan kompromissiksi. Palautettujen joukossa oli kahdeksan Keski-Euroopan juutalaista, joista seitsemän menehtyi myöhemmin natsien tuhoamisleireillä.
– On hyvä huomata, että kun suomalaiset tiedotusvälineet kertoivat näistä palautuksista, puhkesi skandaali, ja ministereitä erosi protestina tapahtuneelle. Kaksi vuotta myöhemmin [marsalkka] Mannerheim määräsi 160 juutalaispakolaisen lähettämisestä puolueettomaan Ruotsiin pelastaakseen heidän henkensä.
Haltzel kuvailee amerikkalaislukijoille, miten Suomen pienen juutalaisyhteisön miehet osallistuivat maansa puolustamiseen muiden suomalaisten tavoin, ja kuinka useat heistä palkittiin kunniamerkein.
– Nykyajan historian suurimpia ironioita lienee kolmen suomenjuutalaisen sotilaan palkitseminen natsi-Saksan rautaristillä. Kaikki kolme kieltäytyivät kunniamerkin vastaanottamisesta, yksi heistä äärimmäisen alatyylisesti.
Haltzelin mielestä päättäväisyys, jolla Suomi puolusti juutalaisiaan korkeista riskeistä piittaamatta, tulisi noteerata näkyvästi myös Washingtonissa.
– Yhdysvaltain Holocaust Museum tekisi hyvin, jos se osoittaisi huomiota Suomen tarinalle. Se osoittaisi, että reaalimaailman moraaliset valinnat ovat yleensä monimutkaisia, ja tarjoaisi yleisölle innostavan esimerkin kansallisen mittakaavan rohkeudesta.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA
