Ay-liike painostaa hallitusta – tuloveroale voi kostautua alv:n korotuksena

Hallitus on tukalassa tilanteessa, kun kehysriihestä pitäisi tulla ulos toimin, jotka miellyttävät sekä työmarkkinajärjestöjä että EU-komissiota.

  • LKS 20160309 - Valtiosihteeri Martti Hetemäki (vas.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) Valtioneuvoston linnassa Helsingissä 9. maaliskuuta 2016. Vuosia 2017-2020 koskevaa julkisen talouden suunnitelmaa ja valtiontalouden kehyspäätöstä koskevat ministeriöiden väliset neuvottelut ovat alkaneet tänään. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

    Valtiosihteeri Martti Hetemäki ja valtiovarainministeri Alexander Stubb neuvottelivat ministeriöiden kanssa kehyksistä tiistaina.

    ()
  • LKS 20160307 - SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (vas.) ja pääministeri Juha Sipilä aloittelevat SAK:n hallituksen kokousta Helsingissä 7. maaliskuuta 2016. SAK:n hallitus päättää maanantaina, hyväksyykö se työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman yhteiskuntasopimuksen. Kokoukseen osallistuva pääministeri Sipilä kertoi SAK:hon tullessaan, että koko viikonloppu on käyty tiiviisti keskusteluita. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

    Pääministeri Juha Sipilä vieraili SAK:n kokouksessa maanantaina. Vasemmalla SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.

    ()

Hallituksen pitäisi keksiä huhtikuun kehysriihessä keinot, joilla neljän miljardin säästösuunnitelmaan syntynyt puolen miljardin aukko kurotaan umpeen. Samaan aikaan työmarkkinajärjestöt vaativat veronkevennyksiä ja leikkausten perumista.

Hallitus päätti viime kesänä hallitusohjelmaneuvotteluissa neljän miljardin euron leikkauksista. Niistä osa on jäänyt toteuttamatta. Esimerkiksi työttömyysturvan leikkauksia lykättiin vuodella työmarkkinajärjestöjen painostuksesta ja eläkeläisten asumistuen leikkauksesta luovuttiin. Lisäksi turvapaikanhakijoita on tullut maahan ennakoitua enemmän.

Tilannetta ei helpota se, että työmarkkinajärjestöt edellyttävät hallituksen peruvan 1,5 miljardin lisäleikkaukset ja veronkorotukset, jotta yhteiskuntasopimus toteutuu. Tarkkaan ottaen hallitus lupasi viime viikolla jättää tekemättä lisämenoleikkauksia ja tuloverotukseen liittyviä veronkorotuksia, mutta koko listaa hallitus ei luvannut haudata.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoi kuitenkin perjantaina, että kyseisestä ehdollisten lisätoimien listasta voidaan luopua. Hallitusohjelmaan kirjatulla listalla on miljardin euron arvosta leikkauskohteita, kuten aikuiskoulutustuki, indeksikorotukset, työttömyysturva, vuorotteluvapaasta luopuminen ja vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen kokonaan.

Kilpailukykysopimus jäi vajaaksi

Työmarkkinajärjestöt odottavat lisäksi, että hallitus kompensoi tuloveronkevennyksillä veroluonteisten sosiaaliturvamaksujen siirtoa työnantajalta työntekijälle. Työmarkkinajärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksessaan, että työntekijöiden työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan, jotta yritysten työvoimakustannuksia saadaan kevennettyä.

Työmarkkinaosapuolten neuvottelema kilpailukykysopimus ei kuitenkaan yllä vaikutuksiltaan sille asetettuihin tavoitteisiin. Hallitusohjelman mukaan hallitus voi keventää ansiotuloverotusta miljardilla eurolla, mikäli julkisen talouden tasapaino on puoli prosenttia oletettua parempi suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2019 veronkevennykset huomioiden.

Näin ollen kilpailukykysopimuksen täytyisi parantaa julkisen talouden tasapainoa kahdella miljardilla, jotta veroja voitaisiin keventää miljardilla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan neuvoteltu kilpailukykysopimus ei vahvista julkista taloutta kuin 600 miljoonalla eurolla, joten sopimukseen ei sisälly veronkevennysvaraa.

Suomen mallista ei vielä sovittu

Siitä huolimatta pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on lupaillut veronkevennystä, mikäli työmarkkinajärjestöt sopivat vielä Suomen palkanmuodostusmallista. Työmarkkinakeskusjärjestöt saivat torstaina aikaiseksi kannanoton, jossa listataan asioita, kuten kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukyky ja julkisen talouden tasapaino, jotka pitäisi ottaa huomioon eri aloilla palkankorotusvaraa arvioidessa. Erityisestä mallista ei siis ole sovittu, eikä edes siitä, että vientialat määrittäisivät palkkakaton.

Sipilälle kannanotto riitti, vaikka valtiovarainministeriö oli aiemmin todennut, ettei Suomen mallin vaikutuksia julkiseen talouteen ole mahdollista laskea, ennen kuin uusi malli on käytössä. Näin ollen hallituksella ei ole luotettavaa arviota siitä, miten palkat kehittyvät loppuvaalikaudesta, eikä myöskään luotettavaa tietoa veronkevennysvarasta. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on ollut tähän asti kannanotoissaan pääministeriä pidättyväisempi ja painottanut, että asiaa tarkastellaan kesäkuussa.

Palvelualojen ammattiliiton (PAM) puheenjohtaja Ann Selin on kaivannut hallitukselta selvää lupausta veronkevennyksistä ja leikkauslistan perumisesta, jotta hän veisi kilpailukykysopimuksen uudelleen hallituksensa käsiteltäväksi. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ei aio aloittaa alakohtaisia soveltamisneuvotteluita, ennen kuin kilpailukykysopimuksen kattavuus on riittävä. EK tavoittelee sadan prosentin kattavuutta, mutta erityisesti mukaan pitäisi saada PAM.

Keskustalle yhteiskuntasopimuksen toteutumisesta on tullut kunniakysymys. Ensi viikolla hallitus käsitteleekin veronalennuksia ja tavoitteena on, että hallitus pystyisi lupaamaan veronkevennyksiä ennen PAMin torstaista kokousta.

Veronkorotukset vaihtoehtona

Työmarkkinajärjestöjen lisäksi hallituksen niskaan huohottaa EU-komissio. Taloudesta vastaavat komissaarit muistuttivat jo keskiviikkona Stubbia kirjeellä Suomen talouden riskeistä. Komissio huomauttaa, että Suomen julkisen talouden velkasuhde ja alijäämä näyttävät ylittäneen EU:n asettamat rajat vuonna 2015. Komissiolla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli ennakkoarviot toteutuvat.

Hallituksella ei siis ole varaa lipsua julkisen talouden suunnitelmastaan, vaan hallitusohjelmassa sovitusta neljän miljardin euron sopeutuksesta sekä rakenteellisista uudistuksista on pidettävä kiinni.

Mikäli hallitus lupaa veronkevennyksiä, se tarkoittaa sitä, että kehysriihessä on päätettävä huomattavasti suuremmasta määrästä sopeutustoimia kuin puolen miljardin euron edestä. Jos ehdollisten toimien listan kohteista ei voida leikata, aukkoa on erittäin vaikea kuroa umpeen.

Voi olla, että hallitus joutuukin korottamaan veroja. Esimerkiksi kaikkien arvonlisäverokantojen nosto yhdellä prosenttiyksiköllä toisi valtion kassaan 830 miljoonaa euroa olettaen, että kulutuksen määrä ei muutu.

Lisävelanotto tuskin houkuttaa hallitusta – etenkään, kun luottoluokittaja Fitch laski Suomen luottoluokitusta myöhään perjantaina. Syynä olivat julkisen velan kasvu ja talouden heikot kasvunäkymät. Luottoluokituksen tipahtaminen kiristää jälleen pykälällä ruuvia tehden hallituksen olon entistä tukalammaksi.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.