Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla-aho (ps.) on kirjoittanut blogiinsa otsikolla Rajaseudun rahastajasta ja kompensatorisesta etiikasta.
Halla-aho aloittaa toteamalla aiemmassa kirjoituksessaan käsittelemästään rasismitutkija Päivi Harisesta. Hän on Joensuussa vihreiden kaupunginvaltuutettu, joka tuomittiin lokakuussa vuoden ehdolliseen äidilleen tekemästään törkeästä kavalluksesta. Halla-aho huomauttaa, että vihreiden valtuustoryhmä ei aio sanktioida Harista.
”Viime aikoina on ollut muutenkin liikkeellä hiukan sellaista, että ne, jotka mielellään verottavat, valvovat ja sormi pystyssä moralisoivat muita ihmisiä, eivät henkilökohtaisella tasolla pelaa aivan samoilla säännöillä. Vihreiden entistä ympäristöministeriä Ville Niinistöä eivät koskeneet aivan samat verovelvoitteet kuin tavallisia kuolevaisia. Vihreiden entistä kehitysministeriä Heidi Hautalaa eivät koskeneet aivan samat työnantajavelvoitteet kuin tavallisia kuolevaisia”, Jussi Halla-aho kirjoittaa.
Hän kertoo Psychological Science -aikakauslehden julkaisemasta tutkimuksesta, jonka mukaan vihreästi orientoituneet käyttäytyvät muita huonommin.
”Vihreät ovat moraalisesti niin paljon muiden ihmisten yläpuolella, että heillä on varaa fuskata hieman. Ero peruskonservatiiviseen ihmiseen, kuten allekirjoittaneeseen, on siinä, että vihreällä sädekehällä varustettu ihminen ei aloita maailman parantamista omasta itsestään vaan muista ihmisistä. Tähän ilmiöön törmää usein vihreiden poliitikkojen kanssa niin pienissä kuin suurissa asioissa. He kulkevat nenä pystyssä, eivät vastaa tervehdyksiin ja kohtelevat töykeästi niin vääränmielisiä poliitikkoja kuin avustavaa henkilökuntaakin. Heillä ei liioin ole mitään estoja käyttää täysimääräisesti hyväkseen kaikenlaisia epäekologisia mukavuuksia, joita talo tarjoaa”, Halla-aho toteaa.
Hän kertoo meppien mahdollisuudesta liikkua mustalla autolla paikasta toiseen, omasta liikkumisestaan polkupyörällä ja mustalla autolla kulkevasta vihreästä saksalaisesta kollegastaan.
”Helsingin kaupunginvaltuustossa tunnetaan omituinen ilmiö, jota voitaisiin kutsua kello varttia vaille yhdentoista puheripuliksi. Valtuuston kokouksen venyessä yli klo 23:n valtuutetut saavat mennä kaupungin laskuun taksilla kotiin. Mikäli kokous uhkaa asian puolesta loppua hiukan ennen yhtätoista, vihervasemmalla syntyy usein palava tarve pitää pitkiä puheita asialistan hännillä olevista, erittäin toisarvoisista ja epäkiinnostavista aiheista”, Halla-aho lisää.
