Sture Fjäderin mukaan palkkaverotus tasaa tuloja Suomessa nyt niin paljon, että paremman koulutuksen, osaamisen, vastuun ja lisätyötuntien jälkeen palkka jää lähes samalle tasolle, jonka saisi ilman koulutusta, vastuuta ja pitkiä työpäiviä.
– Puhun sairaanhoitajista, insinööreistä, ekonomeista, en kansainvälisten pörssiyritysten palkkajohtajista, Akavan puheenjohtaja kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.
– Fakta on, että meitä suomalaisia ja erityisesti keskiluokkaa verotetaan liian raskaasti ja vähän paremmin tienaavia enemmän kun raskaasti. Sanotaan nyt sitten vaikka populistisesti, että veropolitiikallamme me imemme kuiviin Suomen parhaan kantakirjahiehon, Fjäder sanoo.
Hän muistuttaa, että tiukka progressiivinen verotus vähentää lisäksi kannustimia kouluttautua lisää ja edetä työuralla.
– Tämän on todennut muun muassa valtiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä. Jo pelkällä logiikalla tajuaa, ettei verotus kannusta ahkeroimaan enemmän ja tekemään pitempää päivää, jos jo 2 400 euron kuukausituloilla 300 euron palkankorotuksesta jää käteen noin 50 prosenttia mutta työmäärästä 100 prosenttia, Fjäder sanoo.
Työnantajalle 300 euron korotus maksaa hänen mukaansa vielä enemmän, joten verotus ei kannusta häntäkään palkitsemaan työntekijöitä hyvästä työstä.
Fjäder huomauttaa valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikareen sanoneen, että liian kova palkkaverotus alkaa olla tasolla, joka haittaa talouskasvua.
– Vuoden sisällä tutuksi on kuitenkin tullut hokema, jonka mukaan suurituloiset eivät osallistu taloustalkoisiin. Kuten yllä on jo todettu, tämä ei todellakaan pidä paikkaansa, Fjäder sanoo.
Hän viittaa Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen talouspolitiikan tulonjakovaikutuksista tekemiin arvioihin. Verkkouutiset on kertonut niistä tässä. Lukujen perusteella vuoden 2011 jälkeen harjoitettu politiikka on kasvattanut pienituloisten tuloja ja leikannut muilta.
Sture Fjäderin mukaan tämän seurauksena on kuitenkin ollut työn vastaanottamisen kannustimien heikentyminen. Hänen mukaansa Suomi on viime vuosina yleisesti ottaen köyhtynyt sekä absoluuttisesti että suhteessa Ruotsiin, vaikka suhteellinen köyhyys ja tuloerot ovatkin vähentyneet. Fjäder muistuttaa BKT:n olevan yhä noin 5 prosenttia alle 2008 tason.
– Sanotaan nyt suoraan, että Akava ei halua lisätä tuloeroja, mutta puolustamme terveitä, työn vaativuuteen ja vastuuseen perustuvia palkkaeroja. Emme vaadi yritysjohtajille ja miljonääreille yhtään enempää palkkaa tai palkkioita. Vaadimme, että koulutuksella ja työuralla hankitusta osaamisesta sekä työssä otetusta vastuusta maksettavaa lisäarvoa ei syödä liian kireällä verotuksella.
