Valtiotieteen tohtori, historiantutkija Jukka Tarkka huomauttaa kotisivuillaan julkaisemassaan kommenttikirjoituksessa Venäjän ottaneen neljännesvuosisadan aikana asevoimaa käyttäen tai sillä uhaten hallintaansa seitsemän aluetta neljältä rajanaapuriltaan.
– (Erkki) Tuomiojan opin mukaan ei se mitään. Kun tällaisia silmiemme edessä tapahtuneita asioita ei ennen saanut ajatella eikä sanoa, niitä ei Tuomiojan mielestä saa ajatella eikä sanoa nytkään, Tarkka toteaa.
– Kuka tässä oikein osoittaa huonoa itsetuntoa, hän kysyy.
Tarkka viittaa tästä löytyvään Helsingin Sanomien juttuun. SDP:n kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Tuomioja selvittää jutussa ja julkaisemassaan blogikirjoituksessa tiistaista kommenttiaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin lehdistötilaisuudessa Washingtonissa esitetystä mediakysymyksestä.
Tuomioja kirjoitti Facebookissa häpeävänsä STT:n toimittajan kysymystä siitä, auttaisiko Yhdysvallat Suomea tarvittaessa Venäjää vastaan. Tuomiojan ulostulo herätti runsaasti huomiota ja levisi mediassa. Esimerkiksi Tuomiojan entinen ministerikollega ja vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö totesi Venäjä-kysymysten olevan Tuomiojan sokea piste.
Tuomioja toteaa Helsingin Sanomille, että kysymys kertoo ”kummallisen huonosta itsetunnosta”. Kun Tuomiojalta kysytään, eikö tällainen kysymys ole historiallisesti ymmärrettävä, toteaa hän, ettei se ole mitään valtavirtaa. Tuomiojan mukaan ”on olemassa heitä, jotka haluavat heittäytyä Naton syliin” ja kuvittelevat Suomen turvallisuuden riippuvan ulkopuolisesta avusta.
– Paikka ja yhteys, jossa asia nousi ikään kuin suomalaistoimittajien tärkeimmäksi Suomesta välittämäksi viestiksi oli onneton. Haluammeko todella antaa sellaisen kuvan, että suomalaiset pelkäävät Venäjän hyökkäystä ja haluavat varmistaa amerikkalaisten avun sitä varten, Tuomioja kysyy blogissaan.
Hän kirjoittaa, että itäinen naapuri on hyökännyt Suomeen maan satavuotisen itsenäisyyden aikana kerran, vuonna 1939.
– Viimeksi kun Suomi oli sodassa, taistelimme Saksan rinnalla Yhdysvaltain tukemaa Neuvostoliittoa vastaan. Ennen itsenäisyyttä sotia käytiin Suomen maaperällä Ruotsin ja Venäjän kesken ja niiden aloittajana oli yhtä usein Ruotsi kuin Venäjä.
Erkki Tuomioja toteaa Suomen ymmärtäneen vuonna 1944, että ”kun pidämme huolen sekä omasta puolustuskyvystämme että siitä, ettei aluettamme voi käyttää ketään muuta vastaan vihamielisiin tarkoituksiin, ei Venäjällä ole tarvetta hyökätä Suomeen”.
Suomen on Tuomiojan mukaan silti varauduttava siihen, että konfliktit heijastuvat Suomeen siitä riippumattomista syistä. Tässä EU-jäsenyyteen, omaan puolustukseen, kansainväliseen yhteistyöhön ennen muuta Ruotsin kanssa, kansainvälisen avun vastaanottamismahdollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustuva politiikka on Tuomiojan mukaan parasta turvallisuuspolitiikkaa Suomelle.
Sananvapauteen kuuluu Tuomiojan mukaan se, että poliitikoillakin on oikeus arvostella median toimia ja medialle poliitikkojen.
– Oma kysymykseni tuossa tilaisuudessa olisi ollut, miten Yhdysvallat on valmistautunut osallistumaan ilmastonmuutoksen ja muiden kaikkien turvallisuutta uhkaavien kestämättömän kehityksen ilmentymien torjumiseen.
