Venäjän edellytykset vaikuttaa virolaiseen yhteiskuntaan ovat viimeisten 25 vuoden aikana merkittävästi heikentyneet. Kreml etsii kuitenkin jatkuvasti uusia keinoja niin Viron kuin muidenkin länsimaiden horjuttamiseen, todetaan Foundation for European Reform -ajatushautomon tuoreessa Viroa käsittelevässä raportissa.
Erot Viron eri väestöryhmien suhtautumisessa Venäjän muodostamaan uhkaan ovat raportin mukaan merkittäviä: lähes 90 prosenttia maan venäjänkielisestä väestöstä ei pidä Venäjää turvallisuusuhkana, kun tätä mieltä on vain alle 30 prosenttia vironkielisistä.
– Venäjänkielisestä väestöstä moni elää Kremlin informaatioavaruudessa ja tukee sen näkemyksiä, vaikka ei haluakaan asua Venäjällä ja mieluummin nauttii edelleen kaikista EU:n tarjoamista etuoikeuksista. Samaan aikaan moni venäjänkielinen nuori ei usko mihinkään tiedonlähteeseen, sen enempää venäläiseen kuin läntiseenkään, yksi raportin kirjoittajista, virolainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Anna-Mariita Mattiisen sanoo.
Keskeisimmät Venäjän vaikuttamispyrkimysten muodostamat haasteet liittyvät raportin mukaan disinformaatioon ja erilaisiin kybertoimiin. Viron kaltaisessa digitaalisessa yhteiskunnassa muun muassa sosiaalinen media voi nousta merkittävään rooliin venäjämielisen disinformaation levittämiskanavana, raportti muistuttaa.
– Virossa pääosa disinformaatiosta keskittyy Nato-vastaiseen retoriikkaan tai väitettyihin ihmisoikeusloukkauksiin venäjänkielisiä kohtaan. On esiintynyt myös yrityksiä nostattaa maahanmuuttajiin ja pakolaisiin kohdistuvaa pelkoa, Mattiisen kertoo.
– Vaikka nämä puolueet eivät ole länsivastaisia sinänsä, ne voivat tarjota Venäjälle hedelmällisen maaperän lietsoa jakolinjoja EU:n ja Naton sisälle ja siten laajentaa omaa vaikutuspiiriään Euroopassa.
”Venäjän silmissä olemme kaikki vihollisia”
Venäjän kyky kybervaikuttamiseen on raportin mukaan merkittävä uhka paitsi Virolle myös EU:lle ja Natolle kokonaisuudessaan. Kremlin keinovalikoiman todetaan ulottuvan kyberhyökkäyksistä verkkovakoiluun, kyberrikollisuuteen ja disinformaation levittämiseen tietoverkoissa.
Raportin kirjoittajat kehottavat EU:ta ja Natoa tiivistämään yhteistyötään Venäjän vihamielisten vaikuttamispyrkimysten torjumiseksi. Nykyistä voimakkaampia yhteisiä toimia tarvitaan heidän mukaansa erityisesti hybridivaikuttamista vastaan.
– Kaikkien länsimaiden, myös Suomen, tulisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota kaikenlaiseen disinformaatioon, kuten valeuutisiin ja propagandaan, sekä keinoihin niiden torjumiseksi, Mattiisen sanoo Verkkouutisille.
– Myös energia- ja kybersektorit ovat haavoittuvia, joten välttäisin niiden osalta yhteyksiä Venäjälle niin paljon kuin suinkin mahdollista.
Suomalaisessa keskustelussa toisinaan esiintyvää ajatusta erityissuhteesta Venäjän kanssa Mattiisen ei pidä kovin realistisena.
– Hyvät suhteet valtioiden välillä ovat tärkeä asia, ja siitä voivat hyötyä kaikki osapuolet. Venäjän kanssa sellainen on kuitenkin lähes mahdotonta, kuten olemme nähneet. Minusta on lapsellista ajatella, että Suomella voisi olla jokin kovin erityinen asema Venäjän silmissä, hän sanoo.
– Venäjän näkökulmasta me kaikki olemme Eurooppaa ja siksi vihollisia. Nato-jäsenyys edistäisi mielestäni Suomen puolustusta – Venäjän retoriikasta riippumatta. Ei ole Venäjän asia päättää, kuka liittyy puolustusliittoon ja kuka ei.
Helsingissä toimintansa aloittavaa eurooppalaista hybridiuhkien osaamiskeskusta Mattiisen pitää tervetulleena avauksena.
– Keskuksen perustaminen on erittäin myönteinen askel, joka tarjoaa mahdollisuuden entistä tiiviimpään yhteistyöhön Naton ja EU:n välillä. Toivon keskuksen kohdistavan toimintaansa kaikenlaisiin hybridiuhkiin. Informaatiovaikuttamisen torjunnan ohella tärkeitä ovat myös muun muassa talous-, energia- ja rahoitussektorit, joita Venäjän on hyödyntänyt hybridisosankäyntinsä välineinä, hän sanoo.
HEIKKI HAKALA
Lue myös:
”Putin haluaa etupiirijaon Eurooppaan” – Venäjä-tuntija kehottaa pieniä valtioita valppauteen
Suomen hybridikeskus nostatti poliittisen kohun Virossa: ”Lähes käsittämätöntä”
