Sunnuntaina järjestettyjen duuman vaalien oli määrä olla vasta joulukuussa. Arvostettu ruotsalainen Venäjä-asiantuntija Gudrun Persson sanoo presidentti Vladimir Putinin päättäneen niiden aikaistamisesta, jotta Kremlin politiikan haastamiselle jäisi mahdollisimman vähän tilaa.
– On tärkeää kiinnittää huomioita vaalien ajankohtaan. Elokuu on Venäjällä lomakuukausi, joten varsinainen kampanja-aika on jäänyt erittäin lyhyeksi. Tämä suosii etenkin valtapuolue Yhtenäistä Venäjää, joka saa jatkuvasti myönteistä näkyvyyttä televisiokanavilla. Opposition on ollut hyvin vaikea saada omia viestejään esille, Persson sanoo.
Ruotsin puolustusministeriön alaisessa Totalförsvarets forskningsinstitut -tutkimuslaitoksessa (FOI) työskentelevän Perssonin mukaan Kreml on halunnut monin tavoin varmistaa, että vuoden 2011 vaalien aikaan nähdyt protestit eivät toistuisi.
– Venäjän johdolle vaalit ovat tärkeä väline vallitsevan politiikan legitimoimiseksi. Vaalien tehtävänä ei ole mahdollistaa vallan siirtymistä puolueelta toiselle, kuten läntisissä demokratioissa, vaan mobilisoida kansaa ja vahvistaa mielikuvaa kansallisesta yhtenäisyydestä.
Tällä kertaa vaalien äänestysaktiivisuus saattaa Perssonin arvion mukaan jäädä 50 prosenttiin tai jopa jonkin verran sen alle. Kremlin silmissä se ei ole ongelma.
– Vallanpitäjien näkökulmasta alhainen äänestysprosentti on paljon pienempi paha kuin mielenosoitukset, jotka loisivat mielikuvaa järjestelmän epävakaudesta. Vaikka joka toinen äänestäjä jäisi vaalipäivänä kotiin, on odotettavissa, että valtapuolueelle uskolliset virkamiehet, poliisit ja sotilaat lähtevät tunnollisesti uurnille.
Persson pitää mahdollisena, että vaaliviranomaiset kaunistelevat lukuja saadakseen äänestysaktiivisuuden näyttämään jonkin verran todellista korkeammalta.
– Kovin merkittävää manipulointia tuskin tullaan valtakunnallisesti näkemään. Silti yksittäisillä alueilla, kuten Tšetšeniassa, äänestysaktiivisuutta kuvaavia lukuja saatetaan manipuloida rajustikin, hän sanoo.
London School of Economicsissa tohtorintutkintonsa suorittanut Gudrun Persson on julkaissut lukuisia Venäjää käsitteleviä tietoteoksia ja artikkeleita. Hän on Ruotsin kuninkaallisen sotatieteellisen akatemian jäsen.
”Venäjän tavoitteet ovat tiedossa”
Venäjällä duuman vaaleja pidetään eräänlaisena välinäytöksenä. Myös presidentti Vladimir Putinin ja hänen lähipiirinsä katseet kohdistuvat kauemmas.
– Usein kuulee väitettävän, että Venäjä toimisi täysin ennakoimattomalla tavalla. Tosiasiassa se, miten Venäjällä on presidentti Putinin valtaannousun jälkeen tapahtunut, ei lopulta ole ollut kovin ennakoimatonta. Venäjä on itse asiassa toiminut juuri niin kuin presidentti Putin on useaan otteeseen julistanut, Gudrun Persson sanoo.
Hän nostaa esiin muun muassa Putinin esiintymisen Münchenin turvallisuuskonferenssissa keväällä 2007 ja puheen YK:n yleiskokouksessa syksyllä 2015.
– Venäjän pitkän aikavälin tavoitteet ovat itse asiassa hyvin selvät. Yksi keskeisimmistä on Euroopan turvallisuusjärjestelmän järjestäminen uuteen uskoon. Presidentti Putin haluaa, että etupiirien rajoja vedetään suurvaltojen kesken, kuten Wienin kongressissa 1815 tai Jaltalla 1945. Tiedämme hyvin, mitä sellainen voisi varsinkin pienten valtioiden kannalta merkitä.
Persson muistuttaa Venäjän valtiojohdon myös toistuvasti vaatineen, että kansainvälinen yhteisö tunnustaisi Venäjän oikeuden omaan poliittiseen järjestelmäänsä, jossa sellaiset asiat kuin oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet ovat alisteisia johtajien asettamille tavoitteille.
– Kotimaassa Venäjä rajoittaa yhä enemmän kansalaistensa vapauksia ja ulkomailla se käyttäytyy entistä aggressiivisemmin. Nämä prosessit vahvistavat toinen toisiaan.
Perssonin mukaan on käynyt selväksi, että poliittisten tarkoitusperiensä saavuttamiseksi Venäjä on valmis käyttämään myös sotilaallista voimaa.
– Vaikka tähänastinen kehitys on vastannut tiedossa olleita Venäjän tavoitteita, sitä, mihin seuraava taktinen operaatio kohdistuu, emme valitettavasti voi tietää, hän varoittaa.
Toimittaja: Heikki Hakala
