Leena: Mä en ikinä lähe yhelle enkä mä ikinä juo vaik jotain saunakaljaa.
Päivikki: Yks johtaa toiseen.
Alisa: Mulla on se, että jos mä juon niin sit mä juon kunnolla.
Nämä 18–24-vuotiaiden naisten lainaukset ovat Jenni Simosen tämän viikon perjantaina tarkastettavasta väitöskirjasta, jossa hän on selvittänyt naisten ja miesten juomatapoja ja kysymystä niiden lähentymisestä.
Väitös kertoo, että nuorten naisten juomiseen liittyvät asenteet ovat muuttuneet salliviksi ja humalaa suosiviksi. Muutos on havaittu vertaamalla vuoden 1942 jälkeen syntyneitä naisia neljästä eri ikäluokasta.
– Humalasta on tullut luonteva osa nuorten naisten hauskanpitoa, ja se on vahvistunut heidän itseilmaisussaan, Simonen toteaa.
– Ei voi kuitenkaan sanoa, että nuoret naiset vain imitoisivat miehistä juomista ja joisivat samalla tavalla kuin miehet. Naiset yhdistävät runsaan juomisen feminiinisinä pidettyihin tapoihin, esimerkiksi humaltuvat yhdessä baarin tanssilattialla juhlien, hän jatkaa.
Nuorilla naissukupolvilla salliva asenne on ohittanut humalaan liittyvän häpeän, joka näkyy edelleen vahvana vanhempiin sukupolviin kuuluvilla naisilla. Heidän alkoholinkäyttönsä on hillittyä ja kontrolloitua. Naisilla alkoholinkäytössä ja juomiseen liittyvissä asenteissa onkin selvät sukupolvien väliset erot.
Kun havaintoja vertaa Ruotsissa kerättyyn vastaavaan aineistoon, nuorten suomalaisnaisten asenne humalaan näyttää vielä nuoria ruotsalaisnaisiakin myönteisemmältä.
Miesten juomatavat eri ikäluokissa ovat naisia yhtenäisemmät, mutta juomisessa erottuu koulutustaustan mukaisia eroja. Vähän koulutetut nuoret miehet ovat omaksuneet perinteisen miehisen humalakulttuurin, mutta vastaavan ikäiset korkeakoulutetut miehet ottavat siihen etäisyyttä korostamalla juomisen kontrollia ja liittämällä humaltumiseen häpeää.
Väitöskirja kyseenalaistaa tasapäistävän puheen naisten ja miesten juomisesta.
– Pikemminkin naisten ja miesten juomatavoissa ja alkoholisuhteessa on vaihtelua ja moninaisuutta, jota sukupuolten vastakkainasettelu estää näkemästä. Alkoholinkäyttöä hillitsevien kampanjoiden kannalta onkin tärkeää huomata, että naiset ja miehet ovat epäyhtenäisiä kohderyhmiä, Simonen toteaa.
Hän tarkasteli naisten ja miesten juomista haastattelemalla korkeammin ja vähemmän koulutettuja mies- ja naisryhmiä, jotka olivat syntyneet vuosina 1943–1950, 1959–1966, 1975–1982 ja 1983–1990.
Jenni Simosen väitöstutkimus Lähentyvätkö naisten ja miesten juomatavat? Kvalitatiivinen tutkimus sukupuolesta ja juomisesta tarkastetaan perjantaina 1. marraskuuta Helsingin yliopistossa.
