Verkkouutiset

Juha Sipilä: Suomella aktiivinen rooli EU:n puolustuksen kehittämisessä

Unionin puolustuspolitiikassa alkoi uusi aikakausi. Jäsenmaiden johto linjasi huippukokouksessaan puolustusyhteistyön syventämisestä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomi on tehnyt kulisseissa töitä jo vuoden yhdessä Ranskan ja Saksan kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi. Näin linjasi pääministeri Juha Sipilä Verkkouutisille torstaina puoliltaöin päättyneessä EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä.

Euroopan puolustaminen oli kokouksen tunnussana. Jäsenmaat linjasivat ensimmäistä kertaa, että EU:lla on merkittävä rooli Euroopan puolustamisessa.

Alkusoitto eritahtiselle yhteistyölle

EU-maat päättivät aloittaa työt yhteisen operaatioesikunnan perustamiseksi ja pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön paaluttamiseksi. Rakenteellisessa puolustusyhteistyössä olisivat mukana vain halukkaat jäsenmaat.

Puolustuksesta on näin tulossa yhteisvaluutan kaltainen alue, jossa joukko EU-maita syventää yhteistyötä muiden jäsenmaiden jäädessä ulkopuolelle. Yhteistyön sisällöstä ja Suomen kumppanimaista ei pääministerin mukaan vielä keskusteltu.

EU-maat hyväksyivät myös suunnitelmat puolustusrahaston perustamisesta sekä puolustustutkimuksen ja teknologian rahoituksen kasvattamisesta 500 miljoonaan euroon vuodesta 2020 eteenpäin. Esitykset sisältyvät komission tuoreeseen puolustuksen toimintasuunnitelmaan.

Lisäksi nuijittiin EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä. Kaikkiaan toimenpidekokonaisuuksia on seitsemän, esimerkkinä Suomeen perustettava hybridiuhkien torjuntakeskus. Jäsenmaat kehottavat myös kasvattamaan kansallisia puolustusresursseja ja Nato-jäsenten osalta noudattamaan velvoitetta käyttää puolustukseen vähintään kaksi prosenttia bkt:stä.

– Nyt sovitut suunnitelmat sopivat Suomelle erinomaisesti ja antavat meille mahdollisuuden tehostaa puolustustoimintaamme, painotti Sipilä.

Suuret maat sitoutuneet

Puolustus nousi pääaiheeksi myös huippukokousta edeltäneessä eurooppalaisten keskustaoikeistopuolueiden istunnossa. Valtiojohdon keskustelujen yllä leijui USA:n tulevan presidentin Donald Trumpin haamu.

– Trumpin valtakaudella Euroopan on pakko kantaa nykyistä suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, totesi kokoukseen osallistunut valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.).

Orpon mukaan Suomen ohella kaikki suuret jäsenmaat vakuuttivat sitoutumistaan puolustusyhteistyön syventämiseen. Kyseessä on iso periaatteellinen muutos: Rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan keskittynyt toiminta on väistynyt Euroopan puolustamisen tieltä.

Orpo muistutti, että turvallisuus oli yksi keskeisistä syistä, miksi Suomi liittyi unionin jäseneksi. Siksi on selvää, että Suomen on oltava mukana kaikissa EU:n puolustuksen kehittämishankkeissa.

Baltit pelkäävät turvatyhjiötä

EU:n puolustusyhteistyön jarrumaat löytyvät Suomen naapurustosta. Ruotsille EU on talousliitto, ei turvallisuuskysymys. Ruotsin mielestä kova puolustus ei kuulu EU:lle.

Myös Baltian maat suhtautuvat puolustusulottuvuuden syventämiseen kielteisesti. Baltit pelkäävät, että EU:n suunnitelmat heikentävät Naton 5. artiklaa ja antavat kriittisellä hetkellä Yhdysvalloille tekosyyn vähentää puolustuspanostuksiaan Euroopassa. Tuloksena olisi Itämeren alueen turvatyhjiö.

Muutamien jäsenmaiden esittämistä huolista huolimatta puolustusyhteistyötä on tarkoitus viedä eteenpäin nopealla tahdilla. Ehdotuksia käytännön toimenpiteistä on määrä esitellä jo maaliskuussa.

Kuten eräs EU-virkamies luonnehti, puolustuksen kehittäminen on yksi harvoista asioista, joka jäsenmaita nyt yhdistää. Se on myös asia, jossa kansalaiset haluavat EU:lta tekoja.

Toimittaja: HELI SATULI

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)