Verkkouutiset

Miksi Juha Sipilän kielitaidosta pitää puhua

BLOGI

Ilkka Luukkonen
Ilkka Luukkonen
Ilkka Luukkonen oli Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja tammikuuhun 2022 saakka.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Verkkouutiset kertoi perjantaina, että Juha Sipilän ruotsin taidoissa on puutteita. Asia tuli ilmi Yle Fem -kanavalla torstaina käydyssä vaalikeskustelussa. Verkkouutisten jutussa käytiin yksityiskohtaisesti läpi Sipilän keskustelussa lausumat ruotsinkieliset kommentit. Lausumien tarkka litterointi korosti sitä, että Sipilä ääntää ruotsia kömpelösti. Puutteita oli myös kielen muilla osa-alueilla.

Uutinen on herättänyt keskustelua, ja jotkut ovat epäilleet, että Verkkouutiset teki pilaa Sipilän kielitaidosta. Tämä ei ollut tarkoitus.

Jutun tarkoituksena oli osoittaa, että Sipilä puhuu ruotsia huonosti. Tarkoitus oli myös kertoa, että suomalaiset tietävät vain vähän Sipilän kielitaidosta. Miten hän puhuu englantia? Emme tiedä.

Mitä merkitystä kielitaidolla sitten on? Meillähän on perinteisesti ajateltu, että asia ratkaisee. Kun hallitsee substanssin, kielestä ei tarvitse huolehtia – asia kyllä hoitaa itsensä.

Tästä ajatuksesta on jouduttu luopumaan viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana, kun olemme siirtyneet yhä kansanvaltaisempaan järjestelmään. Demokratiassa poliitikon tärkein tehtävä on tuottaa sellaista puhetta, jolla hän vakuuttaa mahdollisimman monet ihmiset ajatustensa paremmuudesta.

Suomessa riittää suomi. Muualla pitää käyttää muita kieliä. Toisin kuin suuren maan johtaja, pienen maan johtaja ei voi ajatella, että jos on asiaa, opetelkaa puhumaan minun kieltäni.

Ministeri ei voi olla avustajien ja tulkkien varassa. Esimerkiksi Brysselissä on joskus pakko puhua englantia, ranskaa tai saksaa. Tulkit auttavat muodollisissa tilaisuuksissa, mutta epämuodollisissa pitää joskus selvitä ilman heitä.

Suomen entinen EU-suurlähettiläs Jan Store toteaa kirjassaan Euroopan ytimessä, että ministerin pitää pystyä ottamaan kantaa monimutkaiseen kysymykseen nopeassa tempossa, yleensä englanniksi.

”Sen pitäisi tapahtua tavalla, jonka kaikki ymmärtävät ja jonka kautta saa viestin perille ja pystyy vaikuttamaan asiain kulkuun. Kaikki ministerit eivät siihen pysty, vaikka yritys on hyvä”, Store kirjoittaa.

Lukuisat suomalaiset ovat viime vuosina ilmoittaneet, ettei ruotsista ole ollut heille mitään hyötyä. Ainakin yritysmaailmassa ajatellaan toisin. Ruotsin kieltä tarvitaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto laati viime vuonna selvityksen yritysten kielitaitotarpeista. Siinä todetaan, että kielitaito on osa ammatillista perusosaamista, ei vain yrityksen johdossa vaan myös suorittavalla tasolla.

”Ruotsi on suomen ja englannin jälkeen käytetyin kieli EK:n jäsenyrityksissä”, raportissa todetaan.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki muuten epäili, että perjantaisen kirjoituksen takana olisi kokoomus. ”Tämä juttu Kokoomuksen Verkkouutisissa taitaa kertoa enemmän Kokoomuksesta kuin muiden puolueiden puheenjohtajista”, hän kirjoitti Facebookissa.

Kokoomus ei ollut perjantaisen artikkelin takana, sen laadin minä yksin. Kokoomus tai muukaan taho ei kehottanut myöskään tämän blogin kirjoittamiseen.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)