Ylen teettämän tutkimuksen mukaan jopa yli 60 prosenttia kansalaisistamme on sitä mieltä, että Suomessa säännellään ja kielletään liikaa. Loputtomiin jatkuvat normit rajoittavat suomalaisten yksilön vapautta. Joskus tuntuu, että tarvitaan oma laki ihan kaikkiin arjen pikku asioihinkin. Se vanha toimiva maalaisjärki halutaan tappaa tai siihen ei ainakaan enää luoteta.
Tänä kesänä on puhuttu pillimehu-gatesta kesätapahtumissa, piknikkien kieltämisestä, opastetaulujen vääristä väreistä ja monista muista asioista.
Maatilojen suoramyynti on tehty mahdottoman vaikeaksi. Saako jäätelöä tehdä? Saako jäätelöä myydä? Nyt on oikeusasiamies todennut myös, että tarvitaan uusi laki, että vangin suun saa pyytää avaamaan turvatarkastuksessa. Nykylaissa kun sitä ei mainita. Ylen kokoamassa jutussa me suomalaiset ihmettelimme muun muassa sitä ” Miksi traktorinomistaja tarvitsee veneen vetämiseen liikenneluvan? Miksei kotona leivottua pullaa saa viedä päiväkotiin? Alkoholijuomia saa ostaa ja myydä vain tiettyinä aikoina, vahvoja alkoholijuomia myydään vain Alkoissa, verotus pitää alkoholin litrahinnan korkealla ja yleisötapahtumissa alkoholia saa anniskella vain tietyillä rajatuilla alueilla. Miksei festivaalialueelle saa viedä omia juomia?” Tällaisia ajatuksia me suomalaiset nostimme esille turhasta sääntelystä kun niitä kysyttiin.
Niinpä. Miten maamme oikein ajautui tähän tilanteeseen?
Olemme unohtaneet, että jokaisella kansalaisella tulee olla vapaus elää, yrittää ja tehdä töitä ilman, että byrokraatit puuttuvat joka asiaan. Vapauden mukana kulkee sitten vastuu. Hyvinvointiyhteiskunnan ei pitäisi koostua pitkästä rivistä kieltoja. Sen kuuluisi perustua yhteisiin pelisääntöihin sekä jokaisen suomalaisen panokseen kansakunnan eteen.
Yhteiskunta ei muutu paremmaksi byrokraattikoneistoa ruokkimalla. Tällä menolla vain sääntelemme itsemme hengiltä.
Todelliset avaimet tasa-arvoiselle ja menestyvälle tulevaisuuden Suomelle löytyvät työstä. Näin ollen ensimmäisenä meidän on lähdettävä purkamaan työllistämisen, työ tekemisen ja yrittämisen esteenä olevia sääntöjä. Esimerkiksi hämeenkoskelainen lääkärikeskusyrittäjä lopetti toiminnan, koska koki yritystoiminnan pyörittämiseen vaaditun byrokratian kohtuuttomana. Lisäksi yhä useamman yrittäjän mielestä työllistäminen on tehty vaikeaksi ja kalliiksi. Korkein kynnys on ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisessa. Tarinoita on liiaksi ja kaikki perustuvat liiallisen sääntelyn haittavaikutuksille.
Vuosikymmenien aikana olemme luoneet aikamoisen järjestelmän. Onni on, että ymmärrämme ja uskallamme sanoa sen ääneen. Tämän jälkeen korjausliikkeet on helpompi toteuttaa. Ensinnäkin kieltojen ja rajoitusten vaikutuksia on ruvettava arvioimaan. On pystyttävä ennalta sanomaan, miten jokin uusi normi vaikuttaa arkeemme. On myös muistettava, että uusia sääntöjä luotaessa on vanhoista pystyttävä irtautumaan. Emme tarvitse sääntöjä kaikelle. Valitettavasti mitä ihmeellisimpien tekosyiden varjossa on onnistuttu luomaan säännöskokoelmia, jotka hankaloittavat tavallista arkeamme. Minkä takia kauppojen aukioloajoista tarvitsee säätää laissa? Ja minkä takia ajokortin hankkiminen on tehty vaikeaksi ja pöyristyttävän kalliiksi? Vastauksia näihin kyllä on, mutta ei yhtään sellaista, jonka maalaisjärjellä ymmärtäisi.
Normitalkoot ovat seuraavan eduskunnan suurin haaste heti talouden tasapainottamisen jälkeen. Molemmat isoja asioita, jotka osittain kulkevat käsi kädessä. Säännösten vähentäminen näkyy konkreettisesti kuntien tehtävissä sekä toivottavasti yrittäjien työllistämisprosenteissa. Ainakin se näkyy ilmapiirissä. Yhteiskunnan tehtävä ei ole holhota, vaan luoda puitteet. Tämän perustehtävän toteutumiseksi haluan tehdä työtä. Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty ilmoittikin ensitöikseen lähtevänsä mukaan normitalkoisiin etsimään ja poistamaan turhia säännöksiä. Tästä tulee muidenkin ministeriöiden ottaa mallia, sillä se on suoraselkäistä sekä isänmaan etua ajavaa toimintaa.
Jos vaikka jokaista uutta esittämäänsä normia kohden ministeriön tulisi purkaa kaksi turhaa. Aloitetaan siitä. Ja kunnioitetaan sitä maalaisjärkeäkin.
Timo Heinonen on kansanedustaja (kok.)
