Vasemmistoliitto ehti laittaa puumerkkinsä jo kaikkeen oleelliseen tällä vaalikaudella, ennen kuin se jätti hallituksen.
Hallituksen kehysriihen draaman kaari huipentui eilen tiistai-iltana siihen, kun vasemmistoliiton ministerit Paavo Arhinmäki ja Merja Kyllönen kävelivät Säätytalon portaat alas toimittajalauman eteen kertomaan erostaan. Muiden hallituspuolueiden edustajat seurasivat näytelmää Säätytalon portaikon ylätasanteelta.
MTV:n Kymmenen uutisten suorassa lähetyksessä Arhinmäki ja Kyllönen pääsivät kertomaan pitkästi, mistä syistä vasemmistoliitto lähti hallituksesta, mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä vasemmistoliitto on ehtinyt saada hallituksessa aikaiseksi.
Kahta tuntia aiemmin Säätytalolle kiiri tieto, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli yksimielisesti hylännyt hallituspuolueiden puheenjohtajien neuvotteleman kehysesityksen. Vaikka Arhinmäki oli ollut itse mukana sorvaamassa ratkaisua, hän ilmoitti aikovansa viedä neuvottelutuloksen eduskuntaryhmäänsä keskusteltavaksi eikä aio esittää sen hyväksymistä tai hylkäämistä.
Arhinmäen mukaan kehysesitys sisälsi liikaa leikkauksia pienituloisille. Tämän hän pääsi kertomaan tuoreeltaan Yle uutisten puoli yhdeksän lähetykseen.
Kurittaako kehysratkaisu liikaa pienituloisia?
Kyllä, ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan vähän, mutta säästö kohdistetaan korkeimpiin työttömyyspäivärahoihin. Eläkkeisiin tehdään indeksikorotukset, jotka vastaavat suuruudeltaan keskitetyssä työmarkkinaratkaisussa sovittua palkankorotustasoa. Näin eläkkeet eivät nouse palkkoja enempää. Lapsilisiä leikataan kaikilta seitsemän prosenttia yksinhuoltajia lukuun ottamatta. Lisäksi lääkkeiden Kela-korvauksia vähennetään.
Entäpä verotus?
Ansiotuloverotusta kiristetään jättämällä ensi vuonna ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset tekemättä. Pienituloisten verotusta kuitenkin pienennetään. Solidaarisuusvero kiristyy eli ylimmän tuloluokan rajaa alennetaan. Myös pääomatulojen verotusta kiristetään sekä perintö- ja lahjaveroa korotetaan. Lisäksi yli miljoonan euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutetaan pysyväksi.
Vaikka vasemmistoliiton mielestä kehysratkaisu osuu kipeästi pienituloisiin, niin kyllä minun mielestäni aika monipuolisesti kiristyksiä kohdistuu suurituloisiin ja niin sanottuihin parempiosaisiin.
Helpolla eivät pääse keskituloisetkaan. Jo aiemmin mainittujen leikkausten ja veronkorotusten lisäksi asuntolainan korkovähennysoikeutta pienennetään ja työmatkakustannusten omavastuuosuutta kasvatetaan. Energiaverotusta kiristetään ja polttonesteiden veroa korotetaan. Myös ajoneuvoveroa korotetaan. Sen sijaan arvonlisäveroon ei koskettu.
SDP seisoi Urpilaisen takana
Vaikka vasemmistoliitto irtisanoutui kehyspäätöksestä, vasemmistolainen kädenjälki näkyy vahvasti kehyspäätöksessä. Kaikki keskeiset tällä vaalikaudella tehtävät päätökset on nyt tehty. Lisäksi kehyspäätös ulottuu vielä seuraavalle vaalikaudelle.
Vasemmistoliitolla ei ollut mitään tarvetta jäädä enää hallitukseen. Näyttävällä erolla tilanteessa, jossa mediahuomio oli maksimaalinen, Arhinmäki pääsi kritisoimaan hallituksen yhdessä sorvaamaa vaikeaa kehyspäätöstä.
SDP, jossa niin ikään kipuiltiin kehysratkaisun kanssa, hyväksyi lopulta yksimielisesti neuvottelutuloksen. Se ei ole ihme, sillä kehyspäätöksessä toteutuvat demareiden vaatimat solidaarisuusverot, eikä 50–50-periaatteesta tehdä puolet sopeutustoimista veronkorotuksina ja puolet menoleikkauksina tingitty juurikaan.
Hienoinen yllätys oli, että hallitus kykeni tekemään ensi vuodelle jopa 1,6 miljardin sopeutustoimet ja päättämään kokonaisuudessaan 2,3 miljardin euron sopeutustoimista valtiontalouteen. Sen arvioidaan riittävän taittamaan valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon vuoteen 2018 mennessä. Etupainotteisella sopeutuksella saadaan myös Suomen rakenteellinen alijäämä kuriin, josta EU-komissio on huomautellut.
Riittävien sopeutustoimien tekeminen ei ollut itsestäänselvyys, sillä SDP:n eduskuntaryhmä ei ollut halukas tekemään ensi vaalikaudelle ulottuvia päätöksiä. Myöskään ensi vuodelle ei olisi haluttu tehdä liian suurta, yli miljardin sopeutusta, joka tappaisi orastavan talouskasvun. Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen haastanut Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne puhui jopa elvytyksestä velkarahalla.
Vasemmistoliiton eroamisratkaisun vastakohtana SDP pääsee nyt Urpilaisen johdolla profiloitumaan vastuunkantajana, ja vasemmistoliitto pääsee valmistautumaan vaaleihin.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitukselle voi antaa tunnustusta riittävien sopeutuspäätösten tekemisestä, vaikka 50–50-periaatteesta olisi pitänyt joustaa enemmän. Kovat veronkiristykset olivat ilmeisesti hinta, joka päätöksentekokyvystä jouduttiin maksamaan.
Nyt tehtyjen päätösten pitäisi riittää turvaamaan Suomen luottoluokitus ja talouden uskottavuus.
Kirjoittaja Suvi Hautanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.
