Suomen osalta arviot viittaavat siihen, että verotuottomenetys olisi joitain satoja miljoonia euroja. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Yritysten voitonsiirrosta lovi verottajan kukkaroon

VATT:n mukaan yritysten voitonsiirto aiheuttanee Suomen verottajan kukkaroon satojen miljoonien loven.

Maailmanlaajuisesti voitonsiirron seurauksena syntyneet yhteisöverojen menetykset lasketaan sadoissa miljardeissa euroissa. Tuore Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskus VATT:n muistio arvioi yritysten voitonsiirron aiheuttamia verotuottomenetyksiä taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella.

Monikansalliset yritykset voivat pyrkiä pienentämään verotaakkaansa hinnoittelemalla konsernin sisäisiä kauppoja markkinahinnoista poikkeavasti, hyödyntämällä sisäisiä lainoja sekä valitsemalla aineettomien omaisuuksien sijaintipaikan konsernin verotaakkaa pienentävällä tavalla.

– Voitonsiirtojen aiheuttamien verotuottomenetyksien arviointi on hankalaa, sillä sitä varten pitäisi pystyä erottelemaan yrityksen voitoista se osa, joka muodostuu voitonsiirron vuoksi siitä, joka muodostuu ilman sitä. Koska näitä osuuksia ei voi tietää, ne täytyy arvioida, mikä jättää laskelmiin aina epävarmuutta, sanoo VATT:n erikoistutkija Olli Ropponen.

Ropponen ja apulaistutkija Mikko Lumme kävivät läpi taloustieteellisestä kirjallisuudesta löytyviä arvioita voitonsiirron aiheuttamista yhteisöverotuoton menetyksistä. Arviot poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta suuruusluokaltaan voitonsiirron aiheuttamat yhteisöveromenetykset näyttäisivät maailmanlaajuisesti olevan satoja miljardeja euroja. Yhdysvalloissa verotuottomenetys lienee noin sadan miljardin verran ja Euroopassa puhutaan kymmenistä miljardeista.

– Suomen osalta arviot viittaavat siihen, että verotuottomenetys olisi joitain satoja miljoonia euroja, joten Suomen arvioidut verotuottojen menetykset samoin kuin yhteisöveroaste ovat Euroopan keskimääräistä tasoa, Ropponen ja Lumme arvioivat.

Yritysten voitonsiirrolla arvioidaan tyypillisesti olevan enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä vaikutuksia, minkä vuoksi sitä on pyritty torjumaan.

– Se ensinnäkin kannustaa maita veroasteilla ja erityisillä verosäännöksillä käytävään verokilpailuun, joka toisaalta pienentää yritysten verotaakkaa mutta samalla rapauttaa maailmanlaajuista yhteisöverotuottoa. Voitonsiirto myös jakaa veropohjia uudelleen maiden välillä ja vääristää yritysten välistä kilpailua asettamalla monikansalliset yritykset verotuksellisesti edullisempaan asemaan kansallisesti toimiviin yrityksiin verrattuna. Lisäksi se voi vaikuttaa veronmaksajien moraaliin, Ropponen ja Lumme toteavat.

Sekä OECD että EU ovat pyrkineet erilaisin keinoin rajoittamaan yritysten voitonsiirtoa muun muassa verotuottomenetysten hillitsemiseksi. Myös yksittäiset maat ovat pyrkineet torjumaan voitonsiirtoa suojellakseen veropohjiaan. Esimerkiksi Suomessa on sovellettu vuodesta 2014 alkaen yritysten sisäisten korkojen vähennysoikeutta rajoittavaa lainsäädäntöä.

Ropponen ja Lumme toteavat, että voitonsiirron seurauksena tapahtuva verotuottojen pieneneminen siirtää verotaakkaa muiden talouden toimijoiden harteille. Yksittäisten maiden mahdollisuudet suitsia monikansallisten yritysten voitonsiirtoa ovat kuitenkin rajalliset.

– Kansalliset toimet voivat pienentää voitonsiirron mahdollisuuksia, mutta eivät poista kannustinta maiden väliseen verokilpailuun. Siksi kiinnostus koordinoituihin ratkaisuihin on kasvanut. Suomenkin on syytä olla aktiivinen niissä sopimuspöydissä, joissa tällaisia esitellään, Ropponen sanoo.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt