Uudenmaan yritykset keräävät yli 41 prosenttia Tekesin kehittyville markkinoille suuntautuvien kasvuhankkeiden rahoituksesta. Pirkanmaan yritykset saavat rahoituksesta 15 prosenttia ja Satakunnan 9 prosenttia.
Sen sijaan muissa maakunnissa tilanne on Tekesin mukaan huolestuttava. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä kansainvälistymishankkeet kehittyville markkina-alueille lasketaan Tekesin mukaan yhden käden sormilla.
Tekesin ja ulkoministeriön yhteisen Business with Impact -ohjelman päällikkö Minh Lam pitää mahdollisena, että yritykset eivät yksinkertaisesti tiedä kehittyvistä markkinoista riittävästi.
– Käsityksiä esimerkiksi monista Afrikan ja Etelä-Amerikan maista hallitsevat yhä mielikuvat poliittisesta ja taloudellisesta epävakaudesta. Todellisuudessa iso osa näiden alueiden maista on vakaita: niillä on maksukykyä ja halu tehdä liiketoimintaa, Lam toteaa Tekesin tiedotteessa.
Lamin mielestä kehittyvillä markkinoilla olisi kysyntää monille sellaisille ratkaisuille ja palveluille, joiden toteuttamisessa suomalaiset yritykset ovat maailman huippuluokkaa. Mahdollisuuksia olisi varsinkin maataloudessa, veden- ja jätteenkäsittelyssä, infrarakentamisessa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa.
Hän muistuttaa, että Suomella on myös hyvä maine luotettavana ja poliittisesti neutraalina toimijana.
