Suomen yrittäjät -rakennus Mannerheimintiellä, Helsingissä. LEHTIKUVA/MESUT TURAN

Yrittäjien mielestä ay-maksujen perintä ei kuulu heille

Enemmistö yrittäjistä katsoo, että ay-liikkeen jäsenmaksujen perintä ei ole työnantajien tehtävä.

Yrittäjistä 73 prosenttia katsoo, ettei työnantajan tehtävä ole periä ay-liikkeen jäsenmaksuja. Vain yhdeksän prosenttia yrittäjistä katsoo, että se kuuluu työnantajille ja 18 prosenttia ei osaa sanoa. Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän jäsenmaksuja halutaan periä.

– Ay-maksujen perintä on historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon. Sitä saattoi ymmärtää tilipussien aikakaudella, mutta nykyisin jokainen halukas voi maksaa vaivatta kännykällään maksunsa, jos haluaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Ay-liike haluaa pitää kiinni jäsenmaksuperinnästä, koska se pelkää, että siitä luopuminen kiihdyttäisi jäsenmäärän laskua. Läpinäkyvyys on tässäkin paikallaan, hän arvioi.

Pentikäinen sanoo ymmärtävänsä työnantajien ärtymyksen.

– Ensin yritys kerää rahaa liitoille ja kohta liitto ilmoittaa, että mennään lakkoon ja lakkovahdit ovat portilla. Ei ole ihme, että moni pitää ay-jäsenmaksujen perintää epäreiluna, hän toteaa.
Työnantajaliittoihin kuuluvat yritykset joutuvat perimään ay-liittojen jäsenmaksut tehtyjen sopimusten vuoksi. Jos ei kuulu työnantajaliittoon, ay-jäsenmaksuja ei tarvitse periä, Pentikäinen muistuttaa.

Työnantajayrityksistä noin neljännes perii ay-jäsenmaksuja.

Lakkosääntelyä pitää kiristää

Yrittäjistä 71 prosenttia kannattaa Yrittäjägallupin mukaan sitä, että tukilakkoja ja poliittisia lakkoja koskevaa sääntelyä kiristetään.

Vahvimmin poliittisten ja tukilakkojen sääntelyn kiristämistä vaativat teollisuusyrittäjät (89 %) ja yli kymmenen henkilöä työllistävät yrittäjät (86 %).

– Lakko-oikeus kuuluu demokratiaan, mutta Suomessa tukilakkoilu on karannut lapasesta, mikä nähtiin postilakon yhteydessä. Tukilakot pitää sovittaa ongelman kokoon. Yrittäjien mielestä tukilakko pitää kieltää, jos sen vaikutus on suhteeton. Arvion voisi tehdä työtuomioistuin ennen tukilakon alkamista, Pentikäinen sanoo.

Viime vaalikaudella Suomessa nähtiin myös poliittisia lakkoja.

– Niissä pitäisi siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön, jossa poliittinen protestointi kuuluu vapaa-ajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on katsottu sallituiksi korkeintaan parin tunnin protestilakot. Suomessa sääntelyä pitäisi muuttaa vastaavasti.

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1 007 pk-yrityksen edustajaa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta. Tiedot kerättiin joulukuun 2019 kahden ensimmäisen viikon aikana.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt