Syöpätutkimuksen professori ja Läntisen syöpäkeskuksen ylilääkäri Panu Jaakkola oikoo Twitterissä rokotteisiin liittyviä harhaluuloja.
Hän kertoo nähneensä useita ketjuja, joissa mRNA-rokotteita sanotaan ”kokeelliseksi geeniterapiaksi”.
Koronaa vastaan käytettävät rokotteet ovat mRNA-rokotteita, eli sisältävät lähetti-RNA:ta, jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.
– Geeniterapiaksi rokotetta on vaikea kutsua, koska ihmisen geenejä tai DNAta mRNA ei muokkaa, Jaakkola oikoo ketjussaan.
Ylilääkärin mukaan mRNA eli lähetti RNA on koodi, jolla kaikki solut normaalisti tuottavat toiminnallisia molekyylejä, proteiineja.
– Suunta on DNA tieto -> mRNA-> proteiini. Eli toiseen suuntaan tieto ei kulje, eikä mRNA pysty ihmisen DNAta muokkaamaan. mRNA on myös lyhytikäistä toisin kuin DNA, Jaakkola sanoo.
– Geeniterapialla tarkoitetaan virheellisen geenin DNAn korvaamista toimivalla. Sitä on testattu muun muassa perinnöllisten immunopuutosten, erilaisten anemoiden ja syöpien soluterapiassa. Terapiassa viedään pätkä DNAta (uusi geeni) pysyvästi tai pitkäaikaisesti osaksi solujen DNAta, Jaakkola valaisee.
Uusi geeni tuottaa mRNAta ja siitä toimivaa solujen tarvitsemaa proteiinia. Useimmiten DNA siirretään eristettyihin soluihin, jotka palautetaan elimistöön. Geenin kulkeutuminen osaksi DNAta vaatii siis mekanismeja, joita ihmisen soluissa ei ole. Siirtoon onkin käytetty esimerkiksi viruksia.
– Aiemmin rokotteissa on käytetty joko kokonaisia viruksia tai koeputkessa tuotettuja proteiineja. mRNA on vain fiksu tapa saada aikaiseksi immuunivaste ilman näitä, Jaakkola toteaa.
– Koronavirus itsessään muuten on soluihin tunkeutuvaa RNAta. Toisin kuin rokotteen RNA, se jopa monistuu soluissa.
Mitä RNA on?
RNA on ribonukleiinihappoa. Ihmisen soluissa on erilaisia ribonukleiinihappoja, joilla on erilaisia tehtäviä. Esimerkiksi lähetti-RNA:n (mRNA) sisältämän koodin eli valmistusohjeen perusteella solu pystyy tuottamaan elimistön tarvitsemia proteiineja.
Aiemmat rokotteet ovat perustuneet siihen, että ne sisältävät vaikuttavan aineen eli antigeenin. Se on voinut olla esimerkiksi jokin tietty osa viruksesta. Rokotteella pyritään herättämään vastustuskyky erityisesti juuri sitä kohtaa vastaan, millä virus kiinnittyy isäntäsoluun.
RNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA). Sen avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan vaikuttavaa ainetta, tässä tapauksessa koronaviruksen pintaproteiinia.
Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Näin elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.
Eri ketjuissa näkee usein mRNA rokotetta kutsuttavan kokeelliseksi geeniterapiaksi. Geeniterapiaksi rokotetta on vaikea kutsua, koska ihmisen geenejä tai DNAta mRNA ei muokkaa.
Asiaan vihkiytymättömille lyhyt yleisluontoinen kertaus biologiasta: 1/5
— Panu Jaakkola (@panu_jaakkola) July 22, 2021
