Suomen ensimmäiselle tiedusteluvalvontavaltuutetulle on tehty jo 11 tutkimuspyyntöä, kertoo valtuutettu Kimmo Hakonen Ylelle. Tiedusteluvalvontavaltuutetun virka perustettiin vuonna 2019 voimaan astuneiden uusien tiedustelulakien myötä. Valtuutetun tehtävänä on valvoa suomalaisen tiedustelun lainmukaisuutta.
Suomessa tiedustelua harjoittavat Suojelupoliisi, Pääesikunnan tiedusteluosasto ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Hakosen arvioitaviksi tulevat kaikki näiden viranomaisten tiedustelua koskevat päätökset.
Myös yksityishenkilöt jotka epäilevät joutuneensa tiedustelun kohteiksi voivat pyytää valtuutettua selvittämään tämän tiedustelun lainmukaisuutta. Tällaisia pyyntöjä on Hakosen mukaan tehty jo 11, mutta yksityiskohtia hän ei niistä voi paljastaa.
– Tutkimispyyntöjen tekijöiden suojaamiseksi ja valvonnan tehokkuuden turvaamiseksi en anna julkisuuteen tietoja tutkimispyyntöjen sisällöistä. Kun tiedustelutoiminnan osalta on rajoitettu myös asianosaisjulkisuutta, ei valtuutettu voi lähtökohtaisesti paljastaa edes tutkimispyynnön tekijälle itselleen, onko tämä mahdollisesti ollut tiedustelumenetelmän käytön kohteena, Hakonen sanoo Ylelle.
Tiedusteluviranomaiset voivat anoa lisävaltuuksia oikeisistuimesta. Käräjäoikeuden istunnossa Hakosella on läsnäolo- ja puheoikeus.
– Ainakin tässä uuden lainsäädännön soveltamisen alkuvaiheessa pyrin osallistumaan kaikkiin tiedustelumenetelmiä koskeviin tuomioistuinkäsittelyihin. Varsinkin alkuvaiheessa, kun voidaan tehdä sellaisia laintulkintalinjauksia, joilla saattaa olla vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun lisäksi myös eduskunnan uusi tiedusteluvalvontavaliokunta valvoo suomalaisia tiedusteluviranomaisia.
