Suomen ilmastoguruksi tituleerattu Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas ja Suomen johtavat ilmasto- ja metsäasiantuntijat ovat eri linjoilla hiilinielujen tehostamisen suhteen.
Pariisin ilmastosopimuksessa valtiot sitoutuivat alle kahden asteen lämpenemistavoitteeseen. Se vaatisi nopeita toimia niin päästöjen vähennysten kuin hiilen sidonnan suhteen.
Ilmatieteen laitoksen johtaja Juhani Damski pitää suurimpana ongelmana sitä, että ilmakehässä on liikaa hiilidioksidia, ja sen määrää pitäisi nopeasti pienentää.
– Tarvitaan päästövähennyksiä ja nettonegatiivista hiilitasetta globaalisti, toisin sanoen hiilidioksidin poistamista. Siihen parhaiten tunnettu – jos tällaista hassua termiä käyttää – “teknologia” on metsän kasvattaminen, Damski sanoo Ylelle.
Suomessa on suuret määrät metsää, joka toimii hiilinieluna ja tasapainottaa päästöjen vaikutusta. Vaalien alla kiisteltiin siitä, onko Suomella varaa lisätä metsien hakkuita.
Petteri Taalas on sitä mieltä, että Suomella ei ole kiirettä hiilinielujen tehostamisessa.
– On hyvä pitää mielessä, että hiilidioksidin vaikutusaika ilmakehässä on tuhansia vuosia. Hiilinielua voidaan tehostaa sitten pidemmälläkin aikavälillä, hän toteaa.
Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat eri mieltä. Heidän mukaansa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa keskeistä on aikajänne.
– Ei ole olemassa sellaista tieteellistä tulkintaa, jonka mukaan riittäisi, että nieluja aletaan kasvattamaan joskus myöhemmin. Se ei ole linjassa (Hallitusten välisen ilmastopaneeli) IPCC:n viestin kanssa. Nielujen kasvattamisen pitäisi alkaa heti, ja niitä tarvitaan jatkuvasti lisää, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio.
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski on samoilla linjoilla:
– Kun katsoo jäljellä olevaa hiilibudjettia kahden asteen tavoitteeseen, sekä tämän hetkisiä päästötasoja, ei ole mahdollista ajatella, että hiilinielut voivat olla voimissaan joskus vuosikymmenien päästä. Meidän täytyy ylläpitää myös Suomessa voimassa olevia hiilinieluja ja mielellään kasvattaa niitä hyvin suunnitelluilla toimilla.
Metsien hakkuut
Taalaksen mukaan metsä uusiutuu, kun hakattujen puiden tilalle istutetaan uusia. Siksi hän ei pidä myöskään mahdollisia hakkuulisäyksiä ongelmallisina.
– Hakkuut heikentävät Suomen päästövähennyksiä lähivuosikymmeninä, mutta pitkällä tähtäimellä metsät sitovat hiilen uudestaan ilmakehästä, mikä on ilmastonmuutoksen kannalta ihan riittävää.
Taalas toteaa asian olevan aikajännekysymys ja puiden sitovan hiilen ilmakehästä 50–100 vuoden aikana.
Ylen haastattelemat tukijat ovat eri mieltä. He viittaavat Suomen metsien käytöstä tehtyihin skenaarioihin, joiden mukaan hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ainakin vuoteen 2050. Tuolloin metsästä puuttuu hakkuiden lisäyksen seurauksena kaksi kertaa enemmän hiiltä kuin mitä hakkuiden mukana metsästä viedään hiiltä pois.
Suomen ympäristökeskuksen Soimakallio tyrmää skenaarioiden pohjalta ajatuksen siitä, nielu palautuisi ennalleen myöhemmin.
– Sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Ei ole mitään näyttöä siitä, että nielu palautuisi välttämättä koskaan, eli voi olla, että meidän hiilivarasto jää pysyvästi alhaisemmalle tasolle! Jos pysyvästi siirrytään tilanteeseen, jossa hakataan enemmän, meille ei tule tilannetta, jolloin voidaan sanoa “nyt se palautui”, Soimakallio toteaa.
Kalliokoski selittää, että yksittäisen metsikön tapauksessa voi ajatella, että hakattu metsikkö kasvaa takaisin ja saavuttaa hakkuuta ennen olleen hiilivaraston Taalaksen esittämällä aikajänteellä. Ajatus ei kuitenkaan toimi maatasolla.
– Jos hakkuut nousevat esimerkiksi 70:stä miljoonasta kuutiometristä 80:een miljoonaan kuutiometriin vuosittain, Suomen hiilivarasto ei ole 50–100 vuoden päästä mallilaskelmien perusteella yhtä suuri kuin matalammalla hakkuutasolla.
Hakkuita ei tarvitse lopettaa
Tutkijat muistuttavat, että tiedeyhteisön suunnalta ei ole tullut esityksiä, joiden mukaan hakkuut tulisi lopettaa kokonaan.
– Eihän tässä ole kyse siitä, että pitäisi kokonaan lopettaa hakkuut. Vähentäminen riittäisi. Tai että pysyttäisiin edes sillä tasolla, missä oltiin vähän aikaa sitten. Nythän hakkuut ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina, kun on tullut uusia tehtaita ja bioenergian tuotantoa, Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori Annikki Mäkelä summaa.
Yhdestä asiasta kaikki haastatellut ovat samaa mieltä: keskeisin toimi ilmastonmuutoksen torjunnassa on fossiilisten päästöjen vähentäminen.
