Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus selvittää sote-uudistuksen yhteydessä yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten poistoa.
Ylen haastatteleman sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön, selvitystä ohjaavan Heli Backmanin mukaan taustalla on halu vahvistaa uudistuksen yhteydessä perustettavia hyvinvointialueita. Hänen mukaansa ”rahoituslähteiden vähentäminen yksinkertaistaisi järjestelmää ja selkeyttäisi hyvinvointialueiden roolia palvelujen järjestäjänä”.
– Nykyinen järjestelmä antaa kansalaisille erilaiset mahdollisuudet saada palveluja. Jos palveluja keskitettäisiin paremmin, se yhdenmukaistaisi niiden saatavuutta, Backman sanoo Ylelle.
Yksityislääkärin vastaanotolla kävi vuonna 2019 noin kaksi miljoonaa suomalaista. Kelan pääjohtaja Outi Antila on eriarvoisuudesta ministeriön kanssa eri linjoilla.
– Tietojemme mukaan yksityisen sairaanhoidon korvauksia käyttävät kaikki tuloluokat, Antila sanoo Ylelle.
Hänen mukaansa uudistuksesta voisivat kärsiä juuri pienituloisemmat.
– Ne, joilla on edelleen mahdollisuus hakeutua yksityiselle ilman Kela-korvausta, tekevät sen silti. Mutta jos tätä mahdollisuutta ei ole, joutuu jonoutuneeseen tilanteeseen julkiselle puolelle.
– Ongelmia voisi tulla nimenomaan sille asiakaskunnalle, jota tässä pyritään kaikkein tarkimmin varjelemaan.
– Kelan tukea ei tarvitse nähdä tukena yksityislääkärin toiminnalle, vaan tukena ihmisille, jotka hakeutuvat vapaaehtoisesti yksityiselle ja pois kuormittamasta julkista terveydenhuoltoa, Suomen Gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja ja Naistenklinikan professori Oskari Heikinheimo yhtyy näkemykseen.
