Ylijohtaja Mikko Spolander (vas.), finanssineuvos Jukka Railavo ja finanssineuvos Marja Paavonen valtiovarainministeriön suhdannekatsauksessa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Hallitsematon velkaantuminen uhkaa Suomea, 8 miljardin euron aukko

Valtiovarainministeriön mukaan hallitus ei ole pääsemässä tavoitteisiinsa.

Valtiovarainministeriö on jälleen nostanut kasvuennusteitaan. Siitä huolimatta Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei saavuta keskeisiä tavoitteitaan.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisessa taloudessa on edelleen kahdeksan miljardin euron aukko, jotta julkiset palvelut saataisiin kustannettua tulevina vuosikymmeninä. Tämän hallituksen päättämät neljän miljardin euron leikkaukset ovat tulevan epätasapainon rinnalla vielä pientä. Jos kasvua ei saada vauhditettua rakenteellisilla uudistuksilla, edessä ovat jättileikkaukset.

Arvio perustuu valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmaan eli arvioon julkisten menojen ja tulojen epätasapainosta pitkällä aikavälillä.

Sen mukaan julkisen talouden ylijäämän pitäisi olla vuonna 2021 kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta Suomi selviäisi ikäsidonnaisten menojen kasvusta 2020- ja 2030-luvuilla. Nyt julkinen talous on jäämässä suhteessa bkt:hen yhden prosentin alijäämäiseksi vielä vuonna 2021.

”Pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi”, valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessa todetaan.

Ministeriön ennusteryhmän päällikkö Marja Paavonen totesi ennusteen tiedotustilaisuudessa, että noususuhdanne ei poista julkisen talouden rakenteellista ongelmaa.

– Näyttäisi siltä, että hallituksen tavoite velaksi elämisen lopettamisesta vuoteen 2021 mennessä ei näytä toteutuvan, Paavonen totesi.

Myös Sipilän hallituksen tavoite velkasuhteen taittumisesta eli julkisen velan bkt-suhteen kääntyminen laskuun näyttäisi jäävän Paavosen mukaan väliaikaiseksi. Kun kasvu on suurempaa kuin alijäämä, velkasuhde pienenee siitä huolimatta, että velkaa otetaan euromääräisesti lisää.

Velkasuhde pienenee vuoteen 2021 mennessä, mutta kääntyy kestävyysvajeen takia ensi vuosikymmenenä jälleen nousuun. Paavonen muistutti, että jossain vaiheessa on edessä myös uusi taantuma.

Sipilän hallituksen tavoite työllisyysasteen kasvattamisesta 72 prosenttiin näyttää myös jäävän toteutumatta, kun ministeriö ennustaa työllisyysasteen jäävän 70,5 prosenttiin vuonna 2019.

Kasvu ripeää

Valtiovarainministeriö nosti katsauksessaan jälleen talouskasvuennustetta. Ministeriön tiistaina julkaiseman ennusteen mukaan talous kasvaa 2,9 prosenttia tänä vuonna, kun vielä kesällä ennustettiin vain 2,4 prosentin kasvua.

Myös ensi vuoden osalta kasvun arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin vielä kesällä ennustettiin. Nyt julkaistun taloudellisen katsauksen mukaan talous kasvaisi 2,1 prosenttia ensi vuonna.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander huomautti tiedotustilaisuudessa, että ”nyt jos koskaan on se hetki, jolloin talouden kasvua kohentavia esityksiä pitäisi tehdä”.

Spolander luetteli kuusi osa-aluetta, joilla kasvun edellytyksiä voitaisiin kohentaa antamatta kuitenkaan eriteltyjä politiikkasuosituksia kasvun edellytysten parantamiseksi.

Yksi osa-alue ovat työttömyys- ja sosiaaliturvan kannusteet. Toinen osa-alue on ulkomaisen työvoiman saatavuus ja siihen liittyvä tarveharkinta. Kolmas on elinkeinotoiminnan sääntely. Neljäs on yhdyskuntarakenne ja liikenneratkaisut.Viides ovat asuntomarkkinat ja uusien asuntojen rakentaminen. Kuudes osa alue ovat koulutus-, tutkimus ja tuotekehitysinvestoinnit.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt