Läntiset mielikuvat Venäjästä perustuvat nimekkään venäläistutkijan Lilia Ševtsovan mukaan edelleen valitettavan usein väärinkäsityksiin, illuusioihin ja kliseisiin. Presidentti Vladimir Putin ja häntä ympäröivä klikki tiedostaa ilmiön hyvin ja hyödyntää sitä häikäilemättä oman valta-asemansa pönkittämiseksi.
– Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä – sen kehitys, suhde länteen ja sen omien haavojen ja kompleksien käsittelyyn liittyvä tuskallinen draama – on muodostunut lukuisien tahallisten tai tahattomien harhakäsitysten lähteeksi, brittiläisessä Chatham House -ajatushautomossa työskentelevä Ševtsova sanoo Robert Bosch -akatemian julkaisemassa artikkelissa.
– Venäjä on tietoisesti rakentanut koko olemassaolonsa itseään koskevien harhakuvien tuottamisen varaan. Venäläiset politiikan tutkijat ja valeinformaatiotehtaat ovat siinä erityisen eteviä, hän toteaa.
Lännen kyvyttömyys käsittää Venäjää juontaa Ševtsovan mukaan juurensa kylmän sodan aikaan, jolloin Neuvostoliittoa tulkittiin väärin. Silloin vallinneen läntisen paradigman mukaan Neuvostoliiton piti olla vankka kuin peruskallio. Oletuksesta pidettiin kiinni, kunnes Neuvostoliittoa ei yhtäkkiä enää ollut.
Seuraavaksi lännessä takerruttiin hänen mukaansa aivan liian pitkäksi aikaa ajatukseen Venäjän vääjäämättömästä demokratisoitumisesta. Tie kohti demokratiaa myönnettiin kiviseksi – siksi erilaiset lipeämiset sivuutettiin pitkään olankohautuksella.
Hokema nöyryytyksestä
Yhtenä Kremlin menestyksekkäimmistä narratiiveista Ševtsova pitää hokemaa siitä, miten Venäjä on tullut nöyryytetyksi.
– Se auttaa oikeuttamaan Venäjän suurvaltastatusta viljellessään vaikutelmaa vääryydestä ja mielipahasta. Sen vuoksi muistutellaan jatkuvasti toisen suuren kansakunnan – Saksan – ensimmäisen maailmansodan jälkeen kokemasta nöyryytyksestä ja sen seurauksista, Ševtsova sanoo.
Hän muistuttaa Kremlin toistuvista valituksista, joiden mukaan Venäjälle ei ole suotu sen ansaitsemaa kansainvälistä asemaa. Valituksia ei ole hillinnyt se, että ennen vuonna 2014 tapahtunutta Krimin kaappausta Venäjä oli otettu mukaan G7:ään, Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Euroopan neuvostoon. Myös Maailman kauppajärjestöön WTO:hon Venäjä pääsi nimenomaan lännen aktiivisella tuella.
Kremlin viimeisin mantra on Ševtsovan mukaan tarina liberaalin demokratian ja lännen rappiosta. Presidentti Vladimir Putinin hallintoa ajatus miellyttää niin paljon, että siitä on tehty Venäjän ulkopolitiikan keskeinen opinkappale.
– Herää kysymys, kuinka rappeutuva länsi voi nöyryyttää Venäjää tai uhata sen suvereniteettia, kuten myös valitetaan, hän huomauttaa.
– Miksi taantuva länsi on yhä Venäjän vihollinen numero yksi? Venäjän suurvaltastatuksen puolustajilla on myös vaikeuksia selittää, miten se status suhteutuu siihen, että öljyvaltio Venäjän bkt on Espanjan tasolla.
