Presidentti Vladimir Putin tuntee venäläistutkija Aleksandr Baunovin mukaan syvenevää tyytymättömyyttä omia kansalaisiaan kohtaan.
Baunov sanoo Putinin pitkälti hylänneen häntä 2000-luvun alkuvuosina tukeneen urbaanin keskiluokan ja etsinyt hallinnolleen uutta oikeutusta pienempien kaupunkien ja maaseudun konservatiiviselta väestöltä.
– Vastineeksi tämän ryhmän lojaalisuudesta hän tarjosi sille vakautta, Krimin valtauksen kaltaisia ulkopoliittisia riemuvoittoja ja sosiaalietuuksia, Baunov kirjoittaa Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
– Vuonna 2019 tämä sopimus on hajoamassa. Putin osoittaa vaivoin peiteltyä turhautuneisuutta ydinkannattajiensa passiivisuuteen. Nämä äänestäjät kelpasivat hänelle hyvin niin kauan, kun hän tahtoi vain jatkuvuutta. Nyt Venäjän presidentti haluaa aktiivisempaa julkista tukea valmistautuessaan vuonna 2024 päättyvään neljänteen virkakauteensa liittyvään siirtymävaiheeseen. Hän ei kuitenkaan oikein tiedä, mistä sitä löytyisi, Baunov toteaa.
Minne katosi
vakauden kaipuu?
Vakauden käsite on Baunovin mukaan ollut Putinin retoriikassa keskeisessä roolissa. Enää hän ei sitä puheissaan juuri viljele.
– Tämä on suuri muutos. Viimeisen vuosikymmenen aikana Venäjän johtajat tekivät vakaus-sanasta Putinin Venäjän synonyymin vastakohtana maan turbulentille menneisyydelle, naapurimaa Ukrainalle ja koko epävakaalle muulle maailmalle, hän sanoo.
– Kun poliittiset valtakoneistot ajautuvat kriisiin, usein sanotaan ihmisten olevan kyllästyneitä niihin. Prosessi voi kuitenkin toimia myös toiseen suuntaan. Nyky-Venäjä on todellakin lähestymässä pistettä, jossa Bertolt Brechtiä lainatakseni maan johtajat haluaisivat mielihyvin hajottaa kansan ja valita uuden sen tilalle.
Putinin konservatiiviset ydinkannattajat kaipaavat Baunovin mukaan talouden uusjakoa – he haluaisivat olla kapitalistisia kuluttajia yhteiskunnassa, jossa vallitsisi sosialistinen tasa-arvo. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta tulisi näiden ihmisten mielestä edistää rokottamalla rikkaita.
– Tämä ei ole sitä, mitä Kreml haluaa kuulla. Venäjän talous on nyt valtion kontrollissa – tai tarkemmin sanoen Putinin ystävien kontrollissa. Kyse on Kremliä lähellä olevista liikemiehistä ja patrioottisista johtajista, joita lännen pakotteet satuttavat. Ajatus siitä, että heiltä otettaisiin vielä lisää ja palautettaisiin tavallisille työläisille, ei yksinkertaisesti ole vallanpitäjien kannalta mahdollinen vaihtoehto, Baunov arvioi.
Putin etsiikin hänen mukaansa itselleen uutta kannattajakuntaa, ”aktiivista vähemmistöä”, joka olisi valmis tukemaan häntä meneillään olevan presidenttikauden edetessä kohti loppuaan.
– Mutta onko tällaista äänestäjäryhmää runsaslukuisena todellisuudessa olemassa? Ja jos hän sellaisen löytää, mitä se vaatii häneltä vastineeksi? Mikä vastaus ikinä onkaan, se ei liene ainakaan vakaus, Baunov kiteyttää.
