Viron Helsingin-suurlähettiläs Sven Sakkov varoittaa maansa yleisradioyhtiölle antamassaan haastattelussa, että Suomen ovi Natoon saattaa pian olla sulkeutumassa.
– En ole varma, onko Suomessa kovin laajalti ymmärretty, että päätös maanne mahdollisesta Nato-jäsenyydestä olisi viisasta tehdä varsin lyhyen ajan kuluessa, Sakkov sanoo Verkkouutisille.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkyttää Euroopan turvallisuusasetelmaa perinpohjaisesti, eikä kukaan voi varmasti tietää, millaiseksi se muotoutuu, kun pöly on laskeutunut. Siksi ratkaisullanne on mielestäni kiire, hän toteaa.
Ennen nimitystään suurlähettilääksi Helsinkiin Sakkov on työskennellyt pitkään turvallisuus- ja puolustuskysymysten parissa ensin Viron presidentin neuvonantajana, sittemmin muun muassa puolustusministeriön osastopäällikkönä ja Naton kyberpuolustuskeskuksen (NATO Cyber CoE) johtajana. Taustansa vuoksi hän seuraa Suomessa käytävää Nato-keskustelua erityisen suurella mielenkiinnolla.
– Vuonna 2020 annetussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa Suomi ilmoitti arvioivansa sotilaallista liittoutumista reaaliajassa ja turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen. Venäjän hyökättyä 24. helmikuuta Ukrainaan monet aiemmin itsestäänselvyyksinä pidetyt asiat eivät enää päde. Elämme nyt muutoksessa, joka on yhtä suuri kuin Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991, mutta paljon väkivaltaisempi. Haluan uskoa, että Suomen valtiojohto osaa tehdä tästä muutoksesta oikeat johtopäätökset.
Viron pääministeri Kaja Kallas lupasi maanantaina, että jos Suomi päätyisi hakemaan Naton jäsenyyttä, Viron parlamentti olisi valmis ratifioimaan liittymissopimuksen salamannopeasti.
Uhka ei rajoitu Ukrainaan
Sodan uhasta huolestuneita suomalaisia on rauhoiteltu muistuttamalla, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin aggressiivinen retoriikka on kohdistunut pitkään ja johdonmukaisesti nimenomaan Ukrainaan. Vaikka sotaa käydään nyt Ukrainan maaperällä, valppauteen on Sakkovin mielestä aihetta myös täällä.
– En muista, että Venäjältä olisi kuultu vuosia kestänyttä vihamielistä puhetta suhteessa Georgiaan ennen sinne elokuussa 2008 toteutettua hyökkäystä. Kreml on tehnyt tavattoman suuren virhearvion hyökätessään Ukrainaan, emmekä voi tietää, mihin se seuraavaksi suuntaa huomionsa. Kuten presidentti Sauli Niinistö on osuvasti todennut, kasakka ottaa sen, mikä on irti. On siis viisainta olla varuillaan ja pitää omastaan kiinni niin tiukasti kuin suinkin, Sakkov sanoo.
– Mitä tiukemmin maa on kiinnittynyt länteen, sitä varmemmin se on turvassa. Siksi Viro halusi 1990-luvulta alkaen liittyä kaikkiin mahdollisiin läntisiin yhteisöihin heti, kun siihen tarjoutui tilaisuus. Jos olisimme sen tilaisuuden menettäneet, Luoja tietää missä me nyt olisimme, hän toteaa.
– Jos olemme jotakin 1900-luvun historiasta oppineet, niin sen, että hyökkääjä ei lopeta. Jos se saavuttaa menestystä, se jatkaa hetken kuluttua eteenpäin. Olisi suurta typeryyttä tuudittautua kuvittelemaan, että Venäjä tyytyisi nielaisemaan Ukrainan. Ei se toimi niin.
Nato toimii kuten pitikin
Virossa, kuten muissakaan Naton itäisen sivustan maissa, Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan ei ollut yhtä suuri šokki kuin joissain muissa puolustusliiton jäsenvaltioissa.
– Olemme jo pitkään varoittaneet eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia kumppaneitamme siitä, että jotakin näin kauhistuttavaa saattaa tapahtua. Hyökkäyksen toteutuminen ikävä kyllä todisti arviomme Vladimir Putinin hallinnon luonteesta osuneen oikeaan, Sakkov sanoo.
Samalla on tullut hänen mukaansa osoitetuksi myös se, että Nato toimii juuri niin kuin sen tällaisessa tilanteessa pitääkin toimia.
– Olemme nähneet, kuinka Naton puolustussuunnitelmat on pantu täytäntöön ja erittäin nopean toiminnan VTJF-joukot aktivoitu. Itäisen sivustan puolustusta on vahvistettu siirtämällä alueelle lisää joukkoja ja kalustoa. Britannia on kaksinkertaistanut Virossa olevien eFP-joukkojensa vahvuuden noin 2 000 sotilaaseen, ja myös Ranska ja Tanska ovat lähettäneet lisäjoukkoja. Samoin on toimittu Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Romaniaan on muodostettu uusi eFP-taisteluosasto Ranskan johdolla. Itäisiin jäsenmaihin on lennätetty F35-hävittäjiä USA:sta ja Britanniasta – ja niin edelleen, hän toteaa.
– On ollut vaikuttavaa nähdä, miten hyvin palapelin kaikki palat ovat loksahtaneet käytännössä paikoilleen. En halua edes kuvitella, kuinka huolissani tässä turvallisuustilanteessa olisin, jos Viro ei olisi Naton jäsen.
