Autolautta Estonian hylyn kyljestä löytynyt reikä syntyi todennäköisesti vasta uppoamisen jälkeen, arvioi Tallinnan teknillisen yliopiston emeritusprofessori Jaan Metsaveer. Hän oli mukana kansainvälisessä Estonia-tutkintakomiteassa, joka perustettiin selvittämään turmaa uppoamisen jälkeen vuonna 1994.
– Mielestäni kivet tekivät reiän, kun laiva upposi. Geologien mukaan paikalla on peruskalliota, jonka päällä on pehmeää hiekkaa, jonka läpi ulokkeita tunkeutuu, Metsaveer totesi Vikerradion Uudis+-ohjelmassa Viron yleisradion mukaan.
Emeritusprofessorin mukaan hänen selityksensä on yksinkertaisempi kuin väitteet törmäyksestä sukellusveneen kanssa.
Virosta on kuultu kovia puheenvuoroja sen jälkeen kun Discoveryn dokumenttisarjassa Estonia – Mullistava löytö esitettiin kuvamateriaalia hylyn kyljessä olevasta noin nelimetrisestä reiästä.
Viron Estonia-tutkintaa vuosina 2005-2009 johtanut entinen valtakunnansyyttäjä Margus Kurm totesi maanantaina aluksen kyljestä löytyneen reiän osoittavan, että turman syynä oli todennäköisesti törmäys sukellusveneen kanssa. Myöhemmin Kurm tarkensi uskovansa, että kyseessä oli ruotsalainen sukellusvene. Kurm syytti virolaisen Eesti Päevalehden haastattelussa Ruotsia suoraan valehtelusta.
Tutkintakomiteaan kuulunut entinen kansanedustaja Evelyn Sepp arvosteli hänkin Ruotsia kovin sanoin muun muassa salailusta ja aiemman tutkinnan videoiden manipuloinnista.
Jaan Metsaveer ei usko väitteisiin videoiden peukaloinnista.
– Materiaali näytti, että ramppi oli auki. Sieltä vesi tuli sisään. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Emme juuri alkaneet pohtia muita vaihtoehtoja, hän totesi.
Viron yleisradion mukaan toinen alkuperäisen tutkintakomitean jäsen ja entinen Viron keskusrikospoliisin tutkintaosaston johtaja Priit Männik ei hänkään allekirjoita sukellusvenepuheita.
Männikin mukaan kukaan eloonjääneistä ei ole puhunut minkäänlaisesta törmäyksestä. Hän huomautti, että valtaosaa 137 selviytyjästä kuultiin. Lisäksi tällainen törmäys olisi Männikin mielestä vaikuttanut onnettomuuden kulkuun. Tässä tapauksessa keulaportti tuskin olisi pettänyt eikä laiva välttämättä olisi Männikin mukaan uponnut pelkän kyljen reiän vuoksi.
Priit Männik selittää ensimmäisten hylystä kuvattujen videoiden mahdollisia poikkeamia sillä, että kuvaajia oli ohjeistettu välttämään ruumiiden kuvaamista.
Ruotsin, Suomen ja Viron ulkoministerit ilmoittivat maanantaina, että uudet tiedot hylystä edellyttävät tutkintaa. Reikää aiotaan tutkia Viron vetovastuulla. Yhteislausunnossa korostettiin kuitenkin, että kaikki valtiot seisovat yhtä vuonna 1997 julkaistun kansainvälisen tutkintakomission (JAIC) loppuraportin lopullisiin johtopäätöksiin turman syistä. Raportin mukaan laiva upposi sen keulaportin petettyä kovassa merenkäynnissä.
Estonia upposi Itämerellä aamuyöllä syyskuun 28. päivänä 1994. Laivan 989 matkustajasta ja miehistön jäsenestä jäi eloon vain 137. Turmassa menehtyi 501 ruotsalaista ja 285 virolaista. Suomalaisia kuoli kymmenen.
