Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus ICDS:n tuoreen raportin mukaan Venäjä katsoo edelleen olevansa oikeutettu vaatimaan itselleen etuoikeutettua asemaa välittömässä naapurustossaan.
Puolustaakseen olettamaansa oikeutta puuttua naapurimaidensa poliittisiin päätöksiin Kreml on valmis tarvittaessa käyttämään myös sotilaallista voimaa.
Venäjän aikeista hyökätä länteen kertoisi raportin mukaan keskeisesti se, että maan omalle väestölle suunnattu länttä demonisoiva propaganda lisääntyisi merkittävästi.
– Toimet olisivat samankaltaisia kuin ne, joita Moskova toteutti helmi-huhtikuussa 2014 Ukrainaan ja Krimin kansanäänestykseen liittyen. Tässä tapauksessa ne olisivat kuitenkin pitkäkestoisempia, ja niiden nimenomaisena päämääränä olisi valmistella Venäjän kansalaisia sotaan ja kaikkeen, mitä se toisi mukanaan: kuolemaan, nälkään ja uhrauksiin, Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimiin erikoistuneen Konrad Muzykan kirjoittamassa raportissa todetaan.
Paitsi että Kreml pyrkisi muokkaamaan kansalaismielipidettä suunnitelmilleen otolliseksi, se todennäköisesti myös tavoittelisi joiltakin muilta mailta poliittista ja mahdollisesti jopa sotilaallistakin tukea. Se näkyisi Venäjän ulkoministeriön tavanomaista aktiivisempana toimintana entisten neuvostotasavaltojen muodostaman Kollektiivisen turvallisuusjärjestön puitteissa. Järjestön jäseniä ovat Venäjän lisäksi Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan ja Valko-Venäjä.
Mukaan yritettäisiin raportin mukaan kenties houkutella myös muita maita, joiden Kreml arvioisi suhtautuvan myönteisesti Venäjän pyrkimyksiin.
– Kotirintamalla laajamittaisten sotavalmistelujen tulisi koskea myös siviilipuolustusta. Siviilipuolustusorganisaatioiden lisääntynyt aktiviteetti – esimerkiksi suuret harjoitukset – olisivat luultavasti yksi merkittävimmistä strategisista indikaattoreista, raportissa arvioidaan.
Kyse olisi muun muassa laajamittaisista evakuoinneista sekä eri viestintäkanavissa tapahtuvasta kansalaisten ohjeistamisesta siihen, kuinka sotilaallisen hyökkäyksen sattuessa tulee toimia. Koska harjoitukset todennäköisesti sitoisivat kymmeniätuhansia ihmisiä, ne tuskin jäisivät läntisiltä tiedusteluelimiltä havaitsematta.
– Nämä harjoitukset – samoin kuin tiukentuvat turvatoimet – häiritsisivät myös tuntuvasti taloudellista toimeliaisuutta ja aiheuttaisivat siten yleistä harmia. Myös tämä olisi havaittavissa, raportti huomauttaa.
”Venäjä ei voisi yllättää Baltiaa”
Se, onko Venäjä tietyissä olosuhteissa halukas ja kykenevä sotaan, pelkistyy ICDS:n raportin mukaan viime kädessä viiteen edesmenneen yhdysvaltalaisen tiedusteluasiantuntijan Cynthia Grabon esittämään kysymykseen:
1. Onko maan johto sitoutunut asetetun päämäärän saavuttamiseen?
2. Onko päämäärä saavutettavissa tai tilanne ratkaistavissa sotilaallisin keinoin?
3. Onko sotilaallinen suorituskyky olemassa ja/tai täyttääkö sotilaallisen voiman kokoaminen hyökkäyksellisen toiminnan doktriinikriteerit?
4. Onko poliittiset keinot käytetty loppuun?
5. Onko riskikerroin matala tai vähintäänkin siedettävä?
Venäjän asevoimien uudistusohjelma on vahvistanut maan kykyä laajamittaisiin korkean intensiteetin taisteluoperaatioihin. Koska Venäjältä puuttuu edelleen kyky joukkojen ja kaluston ilma- ja merikuljetuksiin suuressa mittakaavassa, hyökkäys voisi raportin mukaan uskottavasti kohdistua vain maan välittömään naapurustoon.
Jos Venäjä valitsisi hyökkäyksensä kohteeksi Baltian alueen, kyse ei raportin mukaan olisi rajoitetuista sotatoimista, vaan tavoitteena olisi puolustuksen totaalinen tuhoaminen ja mahdollisen vastahyökkäyksen estäminen.
Koska laajamittainen sotilasoperaatio vaatisi valmisteluja, jotka varsinkaan logistiikan osalta eivät voisi jäädä läntiseltä tiedustelulta huomaamatta, ennakkovaroitus loisi raportin mukaan edellytykset uskottaviin vastatoimiin.
