Viimeaikaiset tapahtumat Valko-Venäjän ja EU:n jäsenvaltioiden rajoilla eivät ole irrallinen ilmiö, vaan ne on ymmärrettävä osaksi huomattavasti laajempaa kokonaisuutta, sanoo Viron parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson.
– Kyse on yhdestä episodista Venäjän laajamittaisissa toimissa länttä vastaan, Mihkelson sanoo Verkkouutisille.
– Valko-Venäjällä on tässä operaatiossa nähdäkseni lähinnä toteuttajan rooli. Olen tietoinen tulkinnoista, joiden mukaan tässä nimenomaisessa asiassa yhteyttä diktaattori Aljaksandr Lukašenkan ja presidentti Vladimir Putinin välillä ei ehkä olisi. En kuitenkaan pidä uskottavana, että nämä horjuttamistoimet olisivat voineet jatkua kuukausia ilman, että niitä olisi Putinin kanssa koordinoitu, pääministeri Kaja Kallaksen reformipuoluetta edustava Mihkelson toteaa.
Hän pitää tärkeänä, että tilannetta käsitellään Venäjän tavoitteita palvelevana turvallisuuskriisinä – ei siirtolaiskriisinä.
– Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Tämä on Putinin ja Lukašenkan rajoillemme masinoima turvallisuuskriisi. Hädänalaiseen asemaan ajamiensa ihmisten avulla he pyrkivät ennen kaikkea testaamaan EU:n ja Naton yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä sekä valmiutta puolustaa rajojamme ja arvojamme.
Kaikilla mahdollisilla rintamilla
EU:n ja Naton ulkorajoille masinoidut toimet voivat olla Mihkelsonin mukaan tarkoitettu myös savuverhoksi, jolla Venäjä yrittää ohjata lännen huomiota pois Ukrainaan kohdistuvasta uhasta.
– Viimeisimmät tiedot joukkojen keskityksistä viittaavat siihen, että Venäjä saattaa valmistella nykyistä huomattavasti laajempia sotatoimia tai erikoisjoukkojen täsmäiskuja Ukrainan kukistamiseksi. Seuraavien kuukausien kuluessa ei kannata sulkea pois mitään sellaista, mitä on jo aiemmin jouduttu näkemään esimerkiksi Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa, hän sanoo.
– On syytä muistaa, että Venäjä toteuttaa pahantahtoisia operaatioita myös omissa pääkaupungeissamme. Venäjän länteen kohdistuva vakoilu on tällä hetkellä todennäköisesti aktiivisempaa kuin koskaan aiemmin sitten kylmän sodan. Samaan aikaan Wagner-palkkasotilaita on ilmaantunut esimerkiksi Maliin, Sudaniin, Guineaan ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Näyttää ilmeiseltä, että Kreml pyrkii nyt horjuttamaan länttä kaikilla mahdollisilla rintamilla, hän toteaa.
Vallitsevassa tilanteessa on Mihkelsonin mukaan äärimmäisen tärkeää, että läntiset liittolaiset ja kumppanit hahmottavat vihamielisten toimien kokonaisuuden mahdollisimman kirkkaasti.
– Loppua tälle hybridisodalle ei ole näköpiirissä, sillä Putin ja Lukašenka eivät ole saavuttaneet sille asettamiaan tavoitteita. Tämä saattaa jo nyt olla vakavin turvallisuuskriisi välittömässä naapurustossamme sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Ikävä kyllä pelkään, että paljon pahempaa on vielä edessä.
