Vihreän eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen korostaa tarvetta, paitsi lisätä poliisien määrää myös varmistaa, että lisäresursseja kohdennetaan lapsiin kohdistuvaan seksuaalirikostutkintaan ja ennaltaehkäisevään työhön.
– Poliiseja tulee olla siellä, missä lapset ja nuoretkin ovat, niin kouluissa, kaduilla kuin verkossakin. Nettipoliisitoiminnan vahvistaminen on avainasemassa, jotta nettisaalistamiseen, kiusaamiseen ja vihapuheeseen voidaan puuttua paremmin. Rikostutkinnassa on varmistettava, että lisäresursseja kohdennetaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paljastamiseen, ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen, Parviainen sanoo.
Lapset ja nuoret viettävä yhä enemmän aikaa verkossa. Se asettaa uusia vaatimuksia niin viranomaisille kuin vanhemmille. Vihreän eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, Vihreiden Naisten puheenjohtaja Emma Kari korostaa vanhempien tukemista kasvatuksessa Internet-aikana.
– Tulevan hallituksen on selvitettävä mahdollisuutta perustaa kansallinen hanke, joka tarjoaa kouluille ja vanhemmille työkaluja verkossa toimimisessa kasvattamiseen. EU-tasolla Suomen on ajettava sääntelyä, joka velvoittaisi sosiaalisen median alustat nykyistä paremmin suojaamaan lapsia nettisaalistukselta, Kari sanoo.
Vihreiden eduskuntaryhmän ehdotuksia:
• Poliisien määrän kasvattaminen 650:llä 7850:een. Erityisen tärkeää on nettipoliisitoiminnan vahvistaminen, jotta nettisaalistamiseen, kiusaamiseen ja vihapuheeseen voidaan puuttua paremmin. Lisäresursseja tulee erityisesti kohdentaa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten paljastamiseen, ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen.
• Turvataan KRP:n tekniset toimintaedellytykset ja teknologiset valmiudet lasten hyväksikäytön tutkinnassa. Vakavien rikosten, kuten hyväksikäyttömateriaalin levittämisen verkossa, tutkinta ei saa jäädä kiinni poliisin riittämättömistä teknisistä resursseista.
• Toimeenpannaan poliisin ennalta estävän työn strategia ja vahvistetaan ennaltaehkäisevän työn resursseja. Ennaltaehkäisy on pehmeänä keinona usein hitaampi, mutta pitkällä tähtäimellä tehokkaampi, tapa vähentää rikollisuutta. Ennaltaehkäisevää työtä on priorisoitava nykyistä korkeammalle, jotta se ei jää hälytysvalvonnan, rikostutkinnan ja lupapalvelun jalkoihin.
• Vahvistetaan poliisin Ankkuri-toimintaa, joka sisältää viranomaisyhteistyötä eri sidosryhmiin, johon kytkeytyvät esimerkiksi perinteinen valistus muun muassa oppilaitoksissa ja vastaanottokeskuksissa. Viedään toiminta osaksi poliisilaitosten tulosohjausta.
• Raiskauslainsäädännön uudistaminen siten, että suostumus tulee keskeiseksi kriteeriksi. Lakiuudistuksessa pitää myös lähteä siitä, että lapsi ei voi koskaan antaa pätevää suostumusta seksiin aikuisen kanssa.
• Turvakotipaikkojen määrän lisääminen 500:een. Turvakodit ovat tehokas tapa tukea lähisuhdeväkivallasta kärsiviä perheitä. Turvattomat kotiolot altistavat hyväksikäytölle kodin ulkopuolella.
• Matalan kynnyksen tukipalveluiden sekä ilmoituskanavien vahvistaminen, jotta seksuaalista väkivaltaa kohdanneet lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa avun. Hyväksikäytön uhrien pitää saada laadukasta hoitoa koko maassa. Koulujen oppilashuollon ja -psykologipalveluiden riittävä resursointi tukee lasten ja nuorten turvallista arkea.
• Perustetaan kansallinen Verkkoturva-hanke lasten verkkoturvallisuuden parantamiseksi. Monialaisella työllä voitaisiin tarjota vanhemmille työkaluja puuttua nettihäirintään ja -saalistamiseen samaan tapaan kuin esimerkiksi Liikenneturva tarjoaa vanhemmille tietoa turvalliseen liikkumiseen kasvattamisesta.
• Tarjotaan lastensuojelun ammattilaisille täydennyskoulutusta, joka luo osaamista ymmärtää paremmin lasten ja nuorten sosiaalista verkkoelämää sekä tukea lapsia ja nuoria tilanteissa, joissa häirintää ja seksuaalisiin tekoihin houkuttelua kohdataan verkossa.
• Miesten syrjäytymiskehitykseen puuttuminen. Pojat kokevat tyttöjä enemmän yksinäisyyttä, kiusaamista, väkivallan uhkaa. Toimivat peruspalvelut ovat paras suoja syrjäytymistä vastaan. Turvapaikanhakijoiden kohdalla on tärkeää tukea kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työelämään esimerkiksi palkkatukimalleilla, jotka sidottaisiin kotouttamissuunnitelmaan.
• Selvitetään mahdollisuuksia velvoittaa sosiaalisen median alustoja suojaamaan lapsia Suomen tai EU:n tasoisella lainsäädännöllä. Esimerkiksi monet nuorten suosimat pelit sisältävät keskustelualustoilla varoituksia siitä, mitä tietoja itsestään ei kannata antaa tuntemattomille. Vastaavia varoituksia voisi velvoittaa lisäämään myös sosiaalisen median palveluihin, sillä näillä on usein myös tieto siitä, minkä ikäinen käyttäjä on kyseessä.
