X
SULJE MAINOS

Vihreät uskoo Suomen siirtyvän vapaaehtoiseen asepalvelukseen

Vihreät ei halua hallitukseen, joka päättää lisäydinvoimasta tai ydinvoiman korvausinvestoinneista.

– Emme ole halukkaita menemään sellaiseen hallitukseen, joka tekisi myönteisiä ydinvoimapäätöksiä, sanoo Verkkouutisten haastattelema vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Sen sijaan vihreiden mielestä seuraavalla vaalikaudella pitäisi päättää perustulon toteutumisesta.

– Tavoitteemme on saada seuraavaan hallitusohjelmaan kirjaus perustulokokeilun toteuttamisesta. Samalla tulisi kirjata mitä perustulolla tavoitellaan: köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä ja turvaa työmarkkinoille, Alanko-Kahiluoto kertoo.

Hänen mukaansa perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä.

– Se muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmän nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Työn vastaanottaminen – myös pätkätöiden ja osa-aikaisten töiden – olisi kannattavaa kaikissa tilanteissa.

Alanko-Kahiluoto katsoo, että perustulo ei olisi nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää kalliimpi. Tämän osoittavat tehdyt mikrosimulaatiolaskelmat.

– Käytännössä perustulo korvaa sosiaaliturvan varassa olevien osalta nykyiset etuudet, ja keski- ja suurituloisilta se verotetaan takaisin siten, että käteen jäävät ansiot eivät missään tuloluokassa muutu merkittävästi. Lisäksi esitämme joitakin muutoksia välilliseen verotukseen – muun muassa ympäristölle haitallisiin verotukiin ja kiinteistöveroon.

”Työn tarjontaa lisättävä”

Verkkouutiset haastattelee kahdeksan eduskuntaryhmän puheenjohtajat juttusarjassaan ennen eduskuntavaaleja. Kysymyksissä pureudutaan ensi vaalikautta koskeviin teemoihin.

Alanko-Kahiluodon mukaan vihreät eivät kannata rajuja sopeutustoimia.

– Julkisen talouden kestävyysvaje on eri arvioiden mukaan suuruusluokkaa 8 miljardia euroa. Emme kannata nopeita ja rajuja sopeutustoimia kuten leikkauksia ja veronkorotuksia, vaan julkisen talouden tasapainoa edistetään parhaiten työllisyyttä parantamalla ja tekemällä rakenteellisia uudistuksia kuten sote- ja eläkeuudistukset sekä parantamalla julkisen sektorin tuottavuutta muun muassa hyödyntämällä tietotekniikkaa nykyistä tuntuvasti enemmän.

Alanko-Kahiluoto arvelee julkisen talouden tervehdyttäminen vievän useita vuosia.

– Ehkä menee 2020-luvun alkupuolelle. Tärkeää on saada uudet kasvualat kuten cleantech, uusiutuva energia ja biotalous Suomessa hyvään vauhtiin.

Hänen mukaansa talous saadaan kasvu-uralle satsaamalla työllisyyden kohentamiseen.

– Satsataan työllisyyden kohentamiseen lisäämällä työn kysyntää ja työvoiman tarjontaa muun muassa uudistamalla sosiaaliturva perustuloksi, helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa.

Panostuksia tarvitaan myös uusille kasvualoille kuten uusiutuvaan kotimaiseen energiaan, biotalouteen, cleantechiin sekä digitalisaatioon. Lisäksi julkista sektoria pitää tehostaa rakenteellisin uudistuksin sekä hyödyntämällä digitalisaation ja älymurroksen tuomia mahdollisuuksia.

Alanko-Kahiluoto sanoo vihreiden kannattavan tuloverotuksen progressiivisuutta.

– Mahdollinen verotuksen keventämisvara pitää suunnata ensisijassa pienituloisille. Kokonaisveroastetta ei pidä nostaa, mutta verotuksen painopistettä voidaan siirtää työn verottamisesta ympäristö- ja haittaverotuksen suuntaan, Alanko-Kahiluoto toteaa.

”Sukupuolineutraali asepalvelus”

Alanko-Kahiluoto uskoo Suomen luopuvan asteittain miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyy vapaaehtoiseen ja sukupuolineutraaliin asepalvelukseen.

– Uhkakuvien muutos puoltaa sitä. Asepalveluksen suorittavien määrän pienenemisestä vapautuvia varoja voidaan ohjata materiaalihankintoihin ja kertausharjoitusten lisäämiseen toimintakykyisen puolustusreservin ylläpitämiseksi.

– Linjaukset kiireellisimpien kalustohankintojen vaatimista lisäresursseista tulee päättää vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Hallitusneuvotteluissa puolustusmäärärahojen mahdollinen korotus voidaan sovittaa yhteen muiden yhteiskunnan kannalta olennaisten lisäresurssitarpeiden kanssa.

Vihreät katsovat myös, että Suomen pitää noudattaa YK:n suositusta ja nostaa kehitysapumenot 0,7 prosentin tasolle bruttokansantulosta.

– Kehitysyhteistyörahoja tulee kohdentaa sitä kaikkein kipeimmin tarvitseville, erityisesti Afrikan ja Aasian köyhimmille maille. Hankkeiden sisällössä tulee painottaa koulutuksen, terveyden ja tasa-arvon lisäksi entistä voimakkaammin ympäristökysymyksiä: ilmastonmuutoksen torjuntaa, valtamerien tilan kohentamista ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä, Alanko-Kahiluoto sanoo.

– Hankkeiden määrää voidaan vähentää ja niiden kokoa kasvattaa tulosten ja laadun parantamiseksi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt